lauantai 28. kesäkuuta 2014

30 minuutin ateriat... osa 1

Meidän perheessä syödään pääasiassa aterioita, jotka valmistuvat puolessa tunnissa. No, ehkä joskus menee peräti 45 minuuttia mutta monesti tulee valmista 20 minuutissa. Kuten tänään... Lounasruokana söimme kylmäsavulohipastaa ja jälkiruokana karamelisoituja nektariineja vaniljajäätelön kera. Ja tämä ateria tosiaan valmistui 20 minuutissa jääkaapista lautaselle.

Ainekset (kahdelle aikuiselle ja yhdelle 3-vuotiaalle)
- 1 sipuli
- öljyä paistamiseen
- 2 pakettia kylmäsavulohta (yhteensä n. 200g)
- purkki ruokakermaa tmv.
- mausteita, esim. paprikaa ja sweet chili-kastiketta
- paketti tuorepastaa
- 3 nektariinia
- 2 ruokalusikallista sokeria
- 2 ruokalusikallista voita

Kuulota pieneksi leikattu sipuli tilkassa öljyä kunnes sipuli on pehmeää. Lisää pari pakettia (yhteensä 200g) kylmäsavulohta ja odota, että ne ovat kypsyneet. Lisää purkki ruokakermaa tai muuta vastaavaa. Mausta maun mukaan, itse lisäsin paprikajauhetta ja sweet chili-kastiketta.

Keitä tuorepasta pikaisesti vedessä (n.1-2 minuuttia) ja kaada kastikkeen joukkoon. Anna pastan imeä kastiketta itseensä n. parin minuutin ajan. Valmista lautaselle!

Samaan aikaan toisella pannulla: Laita 2 ruokalusikallista voita ja 2 ruokalusikallista sokeria ruskistumaan. Kun sokeri on sulanut ja ottanut väriä, lisää viipaloidut nektariinit. Anna ruskistua pannulla kunnes nektariinit ovat pehmeitä - noin 5-10 minuuttia. Valmista lautaselle!

Hyvää ruokahalua!

  

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Lomalle lompsis...

Niin se on taas viikko vierähtänyt vauhdilla ja se tarkoittaa sitä, että loma lähestyy kovalla vauhdilla. Sunnuntaina klo 14.40 suuntaamme Fuerteventuralle ja tällä kertaa lentäen. Ihan siitä syystä, että sieltä matkamme jatkuu suoraan Madridiin ja sieltä edelleen Suomeen. Melkoinen lomakierros siis edessä.. Mutta sitä kovasti jo odotamme! 

Toki edessä on vielä matkalaukkujen pakkaaminen, joka ei niinkään ole mukavaa puuhaa. Varsinkin kun mukaan pitää varata vaatetta hyvinkin erilaisiin olosuhteisiin - ensin ranta/surffiloma, sitten kaupunkielämää ja lopuksi  vielä Suomi, jossa ei ikinä tiedä että tarviiko shortseja vai toppatakkia. Ja kuitenkin koitamme aina päästä mahdollisimman pienillä matkatavaroilla - esim. viimeksi kävimme Kian kanssa keväällä Suomessa ja mukana oli vain kaksi kappaletta käsimatkalaukkuja a`9 kg.  Ja niissä siis todellakin oli kaikki tarvittava huhtikuiseen Suomeen kahdelle hengelle, mukaan lukien kengät, kosmetiikka jne. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että ihmiset lähtevät viikon etelänlomalle mukanaan 20kg matkalaukku ja käsimatkalaukku vielä erikseen. 

Mutta onneksi pakkaamisesta on sen verran paljon kokemusta, että homma sujuu jo aika rutiinilla. Ja aika hyvin sitä tietää, että mitä ja paljonko kannattaa mukaan ottaa. Elämä opasaikoina kun kulki mukana kolmessa matkalaukussa, yhteensä max. 60 kg. Ja niissä oli tosiaan kaikki mitä mukana halusi ja piti kuljettaa, mukaan lukien työvaatteet, harrastusvälineet/vaatteet, kengät, kirjat (silloin ei vielä ollut e-kirjoja..), kosmetiikka (monissa kohteissa ei todellakaan ollut myynnissä kaikkea tarvittavaa tai jos oli niin hinnat saattoivat olla pilvissä). Eli silloin aika hyvin oppi pakkailemaan laukkuja kun niitä piti pakata ja purkaa 3-6 kk välein. 

Olemme myös ennenkin harrastaneet näitä lomakierroksia ja varsin vaihtelevissa olosuhteissa. Vai miltä kuulostaa - häät Malagassa, viikonloppu Pariisissa, lumilautailuloma Alpeilla, leijasurffausta eteläisessä Espanjassa ja päälle vielä toiset häät. Ja molempiin häihin oli vielä eri puvut meillä molemmilla sillä toiset olivat rennot puutarhahäät ja toiset vähän fiinimmät viinitilahäät.  Emmekä edes käyneet pesettämässä pyykkejä missään välillä vaan vaatteet riittivät muutenkin.  Ja kaikki tarvittava mahtui mukaan ilman että piti maksaa extrakiloista tai laukuista. Tosin sillä kertaa vuokrasimme lumilautailu- ja leijasurffausvälineet paikan päältä mutta toki lumilautailuvaatteet, kypärät, märkäpuvut ym varusteet. veimme mukanamme. Eli nim. kokemusta on!! 

Tämä viimeinen viikko ennen lomaa on mennyt tosiaan aika vauhdikkaasti sillä ohjelmaa on riittänyt joka päivälle. Sunnuntaina vietettiin yhden tuttavaperheen lapsen synttäreitä joten koko iltapäivä meni siellä... 

Tässä neidin synttärijuhla-look - neidin itse valitsema yhdistelmä


 Maanantaina täällä vietettiin "juhannusaattoa" ja silloin kaikki kynnelle kykenevät suuntaavat auringon laskiessa Las Canterasin rannalle piknik-eväiden kera. Ja siellä sitten vietetään iltaa ystävien, hyvän ruoan ja juoman kera. Puolen yön aikaan on ilotulitus ja väki kirmaa veteen uimaan. 

Tällä kertaa meiltä jäi tämä kokematta sillä neiti nukahti jo klo 20 ja itsekin päädyimme olimme liian väsyneitä että olisimme lähteneet rannalle katselemaan. Mutta ehkäpä ensi vuonna pitää yrittää päästä paikalle. 

Touhua seurasimme kuitenkin webbikameran välityksellä, 
http://www.miplayadelascanteras.com/

Tiistai oli täällä pyhäpäivä joten Kialla ei ollut koulua. Aamulla mietimme, että mitä voisimme touhuta ja päätimme tavata muutaman ystäväperheen kera sillä seuraavaan tapaamiseen menee varmaan pitkä aika lomien takia. Eli ei muuta kuin pikakokkaukset kehiin: pizzaa, rapeita kanatikkuja erilaiset dippikastikkeiden kera, fetasalaattia, espanjalaista perunamunakasta ja jälkkäriksi omena-rahkapiirakkaa ja jäätelöä. Ei nyt mikään herkkumenu mutta tärkeintä ei ollutkaan ruoka vaan ajan viettäminen ystävien kanssa. 

Vietimmekin oikein ihanan iltapäivän - lapset leikkivät rauhassa keskenään, aikuiset saivat syödä ja jutustella rauhassa ja lopuksi vietettin ihana parituntinen aurinkoisella uima-altaalla. 





Keskiviikko ja torstai menivät enemmän ja vähemmän normiarkena - Kia koulussa, omat treenailut salilla, ruokaostoksia, kodin siivousta, tuliaislahjaostoksia.

Koulussa on tämä viikko mennyt mielenkiintoisten aktiviteettien parissa. Maanantaina ja torstaina lapset olivat koulun puutarhassa koko iltapäivän. Siellä tutustuttiin niin kasveihin kuin eläimiin...





Keskiviikkona oli puolestaan vuorossa kävelyretki postiin, jossa lapset kävivät postittamassa itselleen postikortin ja tutustuivat postin toimintaant. Nyt siis odotettelemme että milloin kortti saapuu kotiin. Toivottavasti viimeistään huomenna sillä seuraavan kerran olemme kotona vasta heinäkuun lopussa ja jos Kia saa kortin vasta silloin, niin neiti vielä luulee että Kanarian posti kulkee todella hitaasti...

Koko reissu kesti kaikkiaan 2.5 tuntia mutta lapset olivat käyttäytyneet esimerkillisesti koko retken ajan. Kävelyyn postille meni melkeinpä tunnin verran ja lisäksi postissa olivat joutuneet odottamaan melko pitkän ajan mutta mitään hermostumista ei ollut kenelläkään. Matkalla olivat tietysti pysähdelleet ihmettelemään erilaisia asioita, juttelemaan ihmisten kanssa ja jopa poliisit olivat jutustelleet hetken lasten kanssa.

 





Täytyy kyllä hattua nostaa Kian opettajille ja yleensäkin koko koulun opettajille. Olemme niin tyytyväisiä, että löysimme kyseisen koulun - parempaa paikka tällä hetkellä emme voisi Kialle edes kuvitella. Ja lapsista todellakin näkee, että kaikki viihtyvät koulussa erinomaisesti. Opettajille askartelin kiitokseksi pienet herkkukorit (punaviinipullo, käsintehtyä suklaata, vuohenjuustoa ja viikunamarmeladia). En tiedä, että onko täällä edes tapana antaa opettajille mitään lahjoja mutta mielestäni pieni kiitos hyvästä työstä on aina paikallaan. Toki jotain itsetehtyä olisi hienoa viedä mutta en valitettavasti osaa ommella, virkata, kutoa, maalata, piirtää tmv. Ja leivontaherkut eivät tällä kertaa tulleet kyseeseen sillä niitä on tapana viedä muutenkin aina silloin tällöin.

Tässä menneellä viikolla innostuin yhtenä päivänä testaamaan mielenkiintoista maapähkinäkeksi-reseptiä ja lopputulos oli sen verran herkullinen että vein keksit kouluun opettajille iltapäiväkahvin kera nautittavaksi (kiva piristää muita välillä.. ja toisaalta muuten olisin syönyt kaikki itse...). Ja oli ihana nähdä, että mikä vaikutus tällä pienellä yllärillä oli.


gluteenittomat ja maidottomat keksit

2.5 dl sokeroimatonta maapähkinävoita/tahnaa
2.5 dl fariinisokeria tai ruokosokeria
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
1 muna

-> sekoita kaikki aineet hyvin sekaisin esim. haarukan avulla. Lisää lopuksi taikinaan 150 g rouhittua tummaa suklaata (vähintään 70 %). Tee taikinasta palloja litistä ne ennen uuniin laittamista. Paista 170 astetta, n. 10-15 min. Ja anna levätä vähintään 15 minuuttia paistamisen jälkeen, jotta massa kovettuu kunnolla. 

Keksit maistuivat kaikille ja reseptiä piti taas jakaa melkeinpä kaikille. Joten varsin maistuvia keksejä tuli tällä reseptillä. Ja kyseessä vielä gluteenittomat ja maidottomat keksit, jotka yleensä eivät maistu kovin herkullisesta... Parasta oli, että valmistuvat helposti ja nopeasti! 

Torstaina oli taas vuorossa Kian balettitunti ja toistaiseksi viimeinen sellainen. Loman jälkeen pitää sitten katsoa, että jatkammeko tunteja vai keksimmekö muuta tekemistä. Kia on pitänyt kyllä tunneista mutta ehkä joku vauhdikkaampi harrastus voisi olla vielä enemmän mieleen. Vaikka baletti kyllä opettaa monia kauniita asioita. Mutta koska koulussa kuitenkin työskennellään paljon rauhallisesti ja keskittyen niin ehkä vastapainona liikuntaharrastus voisi olla vähän vauhdikkaampi. Ja kaksi kertaa viikossa olevat balettitunnit ovat tällä hetkellä vähän liikaa kun vielä syksyllä alkaa Kialle ne englannintunnitkin. Eli ehkäpä koitamme päästä musiikkiliikunta-ryhmään, joka olisi vain kerran viikossa. Näin ei olisi iltapäiväohjelmaa ihan joka päivä tai muuten menee elämä ihan suorittamiseksi.



Torstai-ilta ja perjantaina aamupäivä menivät leivonnan merkeissä sillä Kian koulussa vietettiin perjantaina klo 12-17 lukuvuoden päätösjuhlaa "piknik" tunnelmissa ja mukana veimme jauhelihatäytteisiä pasteijoita, suolaista pannukakkua, gluteenittomia muffinsseja, suklaa cakepopseja sekä omena-rahkapiirakkaa. Ja kaikki meni nopeasti parempiin suihin.. Valtaosa kun luonnollisesti toi mukanaan hyvin tyypillisiä espanjalaisia eväitä (perunamunakasta, empanadaa, kinkku-juusto sandwichejä jne) niin totta kai hieman erilaisemmat eväät herättivät kiinnostusta. Mielessä oli muitakin ajatuksia (lohipiirakka, karjalanpiirakat jne) mutta tällä kertaa menin vähän helpomman ja nopeamman linjan mukaan kun näitä kiireitä muutenkin on tällä viikolla.

                               gluteenittomat sitruunamuffinssit                       suklaa cakepopsit
 

omena-rahkapiirakka

Mutta päätösjuhla oli oikein onnistunut - oli kiva jälleen tavata muita vanhempia ja tämä oli myös Kialle kiva päätös kouluvuodelle. Mukaan saimme diplomin kouluvuodesta sekä ihanat kuvat Kiasta luokkatoverien kera. Ne laitettiin säilöön Kian muistojen kansioon.

 


Edessä on siis reilun kahden kuukauden loma koulusta ja sitä jatketaan sitten taas syyskuun puolessa välissä. Eli siihen asti menemme siis "Montessori-touhuja kotona" menetelmällä. Materiaaliahan meillä on jo ihan kivasti ennestänkin ja muutamia juttuja tilasimme myös lisää. Osa niistä odottaa meitä jo Suomessa sillä tilasin muutaman mielenkiintoisen jutun suomalaisesta verkkokaupasta.
http://www.minaitse.fi/montessorivalineet-c-53.html?language=fi

Tällä kertaa mukaan lähti värilevyt ja hiekkapaperikirjaimet.

Ovat nimittäin koulussa juuri aloittaneet kirjaimiin tutustumisen ja homma jää nyt vähän ikävästi kesken loman alkaessa. Mutta näiden avulla voimme jatkaa puuhailua kotona lomankin aikana. Näiden hiekkapaperikirjaimien avulla ei vielä opetella kirjoittamaan vaan lapset sormilla jäljentävät kirjaimen ja näin oppivat tarvittavan liikeradan ja myöhemmin itse kirjoittamisen oppiminen pitäisi sujua helpommin. Lapset siis oppivat ensin tunnistamaan kirjaimet ja myöhemmin vasta kirjoittamaan. Kirjaimien kanssa leikitellään paljon - meillä on mm. erilaisia kortteja, joissa on kuva ja alla esimerkki siitä miten sana kirjoitetaan. Ja sitten Kia hakee kirjaimet laatikosta ja jäljittelee sanan esimerkin mukaisesti.

Itse asiassa oikeaoppisesti sana pitäisi aluksi kirjoittaa pienin kirjaimin (opettelevat ne ensimmäisenä) ja niin, että vokaalit ovat sinisiä ja konsonantit punaisia - sekä kirjoitetussa versiossa että noissa irtokirjaimissa. Mutta meillä on vähän tällainen köyhän miehen malli kunnes saan ostettua tai askarreltua sellaiset värilliset pienet kirjaimet.

Noiden värilevyjen avulla puolestaan opetellaan hahmottamaan värien eri sävyjä. Ja myös niiden kanssa voi touhuta monin eri tavoin. Niitä voi esim. järjestellä vaaleasta tummempaan tai toisin päin sekä valita vaikka viisi eri väriä ja sitten etsitään kotoa jokin esine, joka on sama värisävyä.

Myös lomalle aiomme pakata mukaan muutamia montessorivälineitä sekä tietysti piirustusvälineet. Sekä paljon kirjoja ja muuta puuhasteltavaa. Toki lomalla aiomme nauttia ihan lomailusta mutta mielellään kuitenkin niin, että mukana on myös jotain kehittävää puuhaa.

Nyt siis lomalle lompsis...

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Kesä tulee... katsaus kuluneeseen vuoteen täällä Las Palmasissa

Täällä kesä tekee tuloaan ja tällä viikolla on jo lämmintä ollut sen verran paljon, että on pitänyt kaivaa mekot ja shortsit kaapista - vihdoin ja viimein... Kyllä sitä kesää on sitten odotettu!  On tainnut kulua jo vähintään 7 kuukautta kun shortseille on viimeksi ollut käyttöä täällä Las Palmasissa. Tämä talvi on nimittäin ollut harvinaisen pitkä & kylmä. Tai miten sen nyt ottaa - itse asiassa moni suomalainen olisi varmaan kulkenut ihan kesävermeissä läpi Las Palmasin talven kun lämpötilat kuitenkin ovat jopa paremmat kuin Suomen kesässä.. Mutta itse olen kulkenut käytännössä pitkät housut jalassa joulukuun alusta lähtien aina tähän viikkoon asti..

Mutta nyt siis päivälämpötilat ovat nousseet jatkuvasti vähintään 25 asteeseen, joten kesä on siis alkamassa. Ja sen huomaa myös taloyhtiön uima-altaalla - vielä kuukausi sitten siellä ei näkynyt päivisin oikeastaan ketään mutta nyt väkeä riittää. Ja etenkin tästä eteenpäin vielä enemmän koska valtaosalla lapsista koulu loppui tällä viikolla joten edessä on reilun parin kuukauden kesäloma. Täällähän koulut alkavat uudelleen vasta syyskuun puolessa välissä.

Meilläkin iltapäivän leikkipuistotuokio on pikkuhiljaavaihtumassa iltapäivän allastuokioksi.



 

Toki niitä pilvisiäkin päiviä mukaan mahtuu (itse asiassa näin kesällä yleensä enemmän kuin talvella) mutta tärkeintä on se, että lämmintä riittää. Ja itse asiassa silloin kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, niin sittenhän lämpötila kohoaa heti helposti 30 asteeseen. Eli kun täällä paistaa, niin sitten on kuumaa ja kosteaa.

Vaihteeksi olemme saaneet nauttia myös kirkkaista päivistä, iänikuisen pilvimassan sijaan. Ja mikä vaikutus sillä onkaan - kummasti piristää mieltä kun taivas on sininen ja aurinko lämmittää. Mutta kyllä se pilvimassa sieltä taas kohta varmaan saapuu.. Täällä Las Palmasissa kun heinä-elokuun ajan kaupungin päällä roikkuu ns. panza burro -pilvimassa (josta kirjoittelin joskus aikaisemmin jo erikseen) ja silloin käytännössä mennään lähes kaksi kuukautta ilman sitä sinistä taivasta. Tai ainakin ne päivät ovat hyvin harvassa.. Kuumaa kyllä mutta auringosta ei tietoakaan. Tämän pääsimme Kian kanssa kokemaan jo viime kesänä sillä meillehän tulee kohta vuosi täyteen täällä Las Palmasissa!

Ja kulunut vuosi on kyllä ollut aika mielenkiiintoinen.. Jesus kun asui töitten takia ensimmäiset 4 kuukautta Fuerteventuralla meidän asuessa jo täällä Las Palmasissa. Ja hän kävi luonamme ainoastaan vapaapäivinä. Nämä kuukaudet olivat tavallaan aika rankkoja mutta toisaalta aika meni aina vauhdilla Kian kanssa touhutessa. Silloinhan Kia oli vielä kotona kanssani. Mutta sitten lokakuussa alkoi Kian koulu ja sen aloittaminen toi mukavaa rutiinia päiviin ja viikkoihin. Ja on tehnyt hyvää Kialle. Meillähän oli nyt perjantaina viimeinen tapaaminen Kian opettajien kanssa ennen loman alkua ja oli mielenkiintoista kuulla tarkemmin, että missä mennään. Ja nähdä se kehitys, mitä on tapahtunut tässä lukuvuoden aikana. Mistä työskentelyvälineistä lähdettiin liikkelle lokakuussa ja minne on nyt päästy. Ja tietysti saimme hyviä vinkkejä, että mitä tehdän näiden kahden kuukauden loman aikana. Ja mistä jatketaan sitten syyskuussa kun koulu taas alkaa.

Tähän kuluneeseen vuoteen on mahtunut myös lukuisia vierailuita niin naapurisaarilta, manner-Espanjasta kuin Suomesta. Nyt kun tarjolla on ihan kunnon vierashuone, niin vierailijoita on myös käynyt paremmin kuin Fuerteventuralla. Olemme olleet tosi tyytyväisiä meidän uuteen kotiin täällä - enemmän tilaa käytössä kuin Fuerteventuralla ja pidämme kovasti myös tällaisesta rivitalotyylisestä asumisesta (Fuella asuttiin omakotitalossa eikä naapureita juuri näkynyt). On aina enemmän seuraa tarjolla niin Kialle kuin itselle - olimme sitten leikkipuistossa tai uima-altaalla. Nämä ovatkin tärkeimpiä tekijöitä (itse asunto, taloyhtiö sekä Kian koulu) siihen, että minkä takia jaksamme täällä Las Palmasissa asua vaikka kelit olisivat paljon paremmat tuolla saaren eteläkärjessä. Toki täytyy myöntää, että muutto sinnekin on käynyt useaan otteeseen mielessä tässä kuluneen vuoden aikana. Mutta katsotaan nyt ainakin vielä vuosi eteenpäin ja sitten ensi kesänä voidaan tehdä päätöksiä mahdollisesta muutosta, mikäli se mielessä vielä on. Nyt kun kesä on alkanut niin kummasti sitä taas on mieli muuttunut ja olemme tyytyväisiä täällä Las Palmasissa.

Täällä Las Palmasissa olen myös kokkaillut ja leiponut paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja viimeiset kuukaudet olen myös nauttinut jälleen ruoanlaitosta sillä makuaistini on vihdoin palautunut normaaliksi. Sehän katosi hajuaistin kanssa totaalisesti vuosi sitten kun muuton päätteeksi sain pari viikkoa kestävän järkyttävän kesäflunssan. Ja siinä tuhoutui sitten ilmeisesti jotain hermoja sillä nämä niin tärkeät aistit olivat pois käytöstä peräti kuuden kuukauden ajan. Vasta pikkuhiljaa tämän vuoden puolella molemmat ovat alkaneet palautua ja nyt voi jo sanoa, että ovat entisellään. Onneksi! Oli nimittäin elämä aika tylsää ilman hajuja ja makuja. Nyt siis maistuu ja tuoksuu/haisee jo kaikki ja näistä elämyksistä sitä nauttii nyt kyllä ihan eri tavalla. Onhan se vähän eri asia laittaa ruokaa kun pystyy maistamaan, että miltä se maistuu. Itse kun pääasiassa kokkailen aina ihan suutuntumalla eli reseptejä en juurikaan käytä vaan lisäilen juttuja sen mukaan, mitä makuaisti kertoo.

Toisaalta jotain hyvääkin siitä puolen vuoden hajuttomuudesta ja mauttomuudesta oli sillä se herätti sisäisen leipurini. Leivonta kun on siitä helppoa puuhaa, että yleensä pitää seurata vaan reseptejä niin homma onnistuu. Omaan soveltamiseen ei jää niin paljon varaa. Joten kuluneen vuoden aikana on tullut leivottua varmasti enemmän kuin koko aikaisemman elämäni aikana. Siitä huolimatta ruoanlaitto kyllä vie edelleen voiton.

Tällä viikolla on menty jälleen 30 minuutin pikaruoka-teemalla sillä enempää aikaa ei ole ollut käytössä.. Mutta herkkuja saa aikaiseksi myös siinä ajassa.. Olemme nauttineet mm. chili-inkivääri-pähkinäkuorrutettua lohta, parmesaani-sitruuna-pankokuorrutettua merianturaa, aasialaisia lihapullia tahmakastikkeella, vihreätä kalacurrya sekä katkarapucurrypastaa. Aika tyypillistä ruokaa meidän kodissa nämä kaikki...














Toki leivontaakin on tullut vähän harjoitettua - tummuneista banaaneista väsäsin minimuffinsseita ja sämpylöitä valmistui niin kotona kuin myös Kian koulun kokkaustunneilla perjantaina lasten kanssa.

Maailman helpommat banaanimuffinssit valmistuvat hetkessä ilman vatkainta. Tarvitaan vain:
pari hyvin kypsää banaania, 120 g ruokosokeria, n. 200 g vehnäjauhoja, 2 pikkulusikkaa leivinjauhetta, 120 ml öljyä sekä yksi lusikka vaniljasokeria. Ei muuta kuin kulhossa sekaisin jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Toisessa kulhossa muussatut banaanit ja sokeri sekaisin ja lopuksi öljy joukkoon. Sitten lisätään jauhoseos joukkoon ja sekoitetaan hyvin mutta ei liikaa. Jos taikina on liian jäykkää, niin sitä voi notkistaa esim. mehulla tai maidolla. Ei muuta kuin muffinssivuokiin ja uuniin 170 astetta n. 15 minuuttia.


Viime aikoina muffinssit ja cupcaket ovat jääneet hieman vähemmälle kun olen keskittynyt jäätelöresepteihin sekä itsetehtyihin suklaakonvehteihin. Mutta toki niitä välillä on kiva tehdä... j

Perjantaina vuorossa oli myös lukuvuoden viimeinen kokkaustunti Kian koulussa lasten kanssa. Ja tällä kertaa valmistimme pikasämpylöitä. Ja nämä todellakin valmistuvat helposti ja nopeasti, ilman nostattamista. Tarvitaan vain: 5 dl jauhoja (voi käyttää ihan vehnäjauhoja tai korvata osan esim. täysjyväjauhoilla tai ruisjauhoilla), 1 rkl leivinjauhetta, ½ tl suolaa, 2 rkl siirappia ja 2.5 dl kylmää vettä. Sekoita kuivat aineet, lisää siirappia ja vesi. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja jauhoisten käsien avulla muotoile pyöreiksi sämpylöiksi. Paista 200 asteessa n. 10-15 minuuttia. Taikinaan voi myös lisätä esim. kuivattuja hedelmiä sekä pähkinöitä, erilaisia siemeniä, porkkana- tai juustoraastetta jne. Ja päälle ripotella esim. seesaminsiemeniä tai auringonkukansiemeniä.  Mitän kauniita sämpylöitä en ole näistä onnistunut tekemään mutta maukkaita ovat. Ja niin nopeita ja helppoja valmistaa, että jopa nuo 3-vuotiaat selviytyivät urakasta kunnialla (ja jokainen tosiaan teki kaiken itse taikinasta lähtien...).





Alkava viikko onkin sitten toistaiseksi viimeinen viikko täällä kotona vähään aikaan sillä  viikon päästä alkaa loma ja suuntaamme Fuerteventuran ja Madridin kautta Suomeen. Josta palaammekin takaisin vasta heinäkuun lopussa! Eli kuukausi menee reissussa.. Täytyy toivoa, että kelit Suomessa vähän paranevat ettei ihan talvivaatteissa tarvitsisi kulkea - nuo alle 15 asteen päivälämpötilat ovat nimittäin meille jo talvikelejä. Tai eihän täällä harvemmin edes talviöinä lämpötila laske tuollaisiin lukemiin... No, varmuuden vuoksi pitänee pakata mukaan myös vähän lämpimämpiä vaatteita.

Suomessa on siis tänä vuonna taidettu viettää juhannusta aika jäätävissä tunnelmissa. Onneksi tällä kertaa emme ole siellä vaan täällä Kanarialla. Ja sitä paitsi täällä ei vielä Juhannusta edes vietetä vaan menossa on ihan normiviikonloppu.  Täällä kun tuleva viikko on vasta juhannusviikko eli tiistai 24.4. on pyhäpäivä, dia de San Juan. Mielenkiintoista nähdä, että miten sitä juhlitaan täällä Las Palmasissa sillä Fuerteventuralla sitä ei käytännössä juhlittu lainkaan. Mutta ilmeisesti täällä sitä juhlitaan aktiivisemmin. Ties vaikka pääsisimme juhannuskokkoa ihastelemaan Canterasin rannalle.

Ihanaa kesäsunnuntaita kaikille!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Ajatuksia espanjalaisesta ja suomalaisesta koulujärjestelmästä - eroa kuin yöllä ja päivällä?

Jatkuva puheenaihe täällä Espanjassa on nykyinen koulujärjestelmä ja sen tulevaisuus. Jatkuvasti pohditaan, että miksi koulutusjärjestelmä on siinä tilassa kuin se nyt on ja mitä sille voitaisiin tehdä. Maa on nimittäin menestynyt kansainvälisissä PISA-vertailuissa muita länsimaita selvästi heikommin vaikka käytännössä valtaosa oppilaista aloittaa koulunkäynnin jo 3-vuotiaana. Myös koulussa vietetyt tunnit ja kotiläksyt eivät laatua ole taanneet sillä Espanjassa oppilaat viettävät yli 200 tuntia enemmän koulussa lukuvuoden aikana kuin esim. Suomessa. Ja kotiläksyjä on jopa alle 6-vuotiailla lapsilla. 

Suurin syy lienee jälleen politiikassa ja poliitikoissa, sillä jokainen hallitus muokkaa vuorollaan koululakia ja niinpä sitä on muokattu perusteellisesti peräti viisi kertaa viimeisen 30 vuoden aikana. Jatkuvuuden puute ja omien etujen ajaminen vievät kehitystä väärään suuntaan. Jokainen vallassa oleva puolue haluaa jättää "jälkensä", joten koulujärjestelmä ei saa täällä kehittyä rauhassa kuten esim. Suomessa jossa suuria koulu-uudistuksia on tehty vain muutamia sitten 70-luvun. 

Monet myös kritisoivat opettajien pätevyyttä sillä täällä kyseinen ammatti ei ole kovinkaan arvostettu ja näin ollen opiskelemaan pääsevät monet sellaiset, joiden ei edes lasten kanssa pitäisi olla ammatikseen tekemisissä. Kun taas esim. Suomessa opettajan työ on äärimmäisen arvostettua ja valintaprosessi on erittäin vaativa. Suomessa todellakin vain parhaimmat pääsevät tähän tärkeään ammattiin. 

Toki Suomessakin koulutus on saanut paljon kritikkiä viime vuosina mutta siitä huolimatta eroa on mielestäni kuin yöllä ja päivällä. Toki Suomella ja Espanjalla maina on iso ero sekä suomalaisilla ja espanjalaisilla ihmisinä. Mutta itse kaikesta huolimatta arvostan valtavasti suomalaista järjestelmää, jossa lapsista opetetaan itsenäisesti ajattelevia yksilöitä. Harmi vain, että vastaavaa koulujärjestelmää ei ole täällä tarjolla edes missään yksityiskoulussa mutta varmaa on se, että tulevaisuudessa tulemme tarkkaan valitsemaan sen koulun, jossa Kia sitten viimeistään 6-vuotiaana aloittaa pakollisen oppivelvollisuutensa.

Itse koen, että vikaa on paljon myös vanhemmissa itsessään. Täällä kun ei ole ollut tapana kasvattaa lapsia kotona vaan lapset halutaan pitää mahdollisimman paljon poissa kotoa ja näin siirretään kasvatusvastuu ns. ammattilaisille. Toki työelämän vaatimuksilla on oma osansa sillä äitiysloma loppuu 4 kk jälkeen joten monien on taloudellisesti pakko palata takaisin töihin ja laittaa lapset jo 3 kk ikäisenä muiden ihmisten hoitoon. Tämä "putki" jatkuukin sitten aikuisikään asti. Työpäivät ovat monesti myös pitkiä, joten normaalin koulupäivän jälkeen lapset laitetaan vielä iltapäiväaktiviteetteihin sillä monet vanhemmat eivät töistä pääse ennen illan tuloa. Lapset saattavat viettä helposti koulussa jopa klo 8-18 välisen ajan. Etenkin yksityiskoulussa tämä on hyvin yleistä. Sen sijaan julkisissa kouluissa päivä loppuu yleensä viimeistään klo 15.

Toisaalta monet kotona olevat naiset tekevät myös näin vaikka heillä olisi mahdollisuus tarjota lapsille toisenlainen lapsuus. Mutta se ei vain täällä kuulu tapoihin.. Täällä jopa nykyinen opetusministeri ylpeänä kehtasi todeta, että espanjalaisista 3-vuotiaista lapsista jopa 99 % on jo koulujärjetelmän parissa. Onko tämä hyvä vai huono asia, siitä voi tietysti olla montaa mieltä..

Aikaisemmassa kirjoituksessani kritisoin myös paikallista neuvolajärjestelmää, joka ei juurikaan ole kiinnostunut lasten kehityksestä. Minkäänlaista syvempää selvitystä taidoista ja tiedoista ei tehty 3-vuotistarkastuksessa ja seuraava neuvola on vasta 6-vuotiaana! Eli lapsen kehityksen kannalta tärkeimmät vuodet eivät kiinnosta ketään. Uskomatonta. Ja sitten ihmetellään, että miten kouluissa niin moni lapsi ei pysy opetuksessa perässä ja luokalle jääneiden määrähän on Espanjassa todella korkea (tosin täällä ei voi jäädä kuin kerran luokalleen eli vaikka ei mitään taitoja&tietoja olisi niin lopulta pääsee luokalta läpi). Myös koulun keskeyttäneiden määrä on huomattavasti korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin.

Yksi merkittävä eri Suomen ja Espanjan välillä on myös yksityiskoulujen suosio. Pelkästään Las Palmasissa on valtava määrä yksityisiä kouluja sekä lisäksi puoliyksityisiä eli valtion osittain tukemia uskonnollisia kouluja. Näissä koulumaksut ovat huomattavasti edullisemmat kuin täysin yksityisissä ja näin ollen koulut ovatkin erittäin suosittuja. Huolimatta siitä, että monesti kuri on näissä kouluissa paljon kovempi kuin julkisissa kouluissa. Tai ehkä juuri siitä syystä - näihin kouluihin lapsensa laittavat toivovat lapsien näin myös oppivan koulussa jotain. Toki julkisissakin kouluissa on eroja ja myös niistä löytyy hyviä opinahjoja. Paljon tietysti riippuu alueesta ja asukkaiden sosiaalisesta taustasta sekä tietysti opettajista. Mutta yleinen mielipide on se, että tasokkaimpia kouluja ovat yksityiset ja uskonnolliset.

Mitään halpaa lystiä ei koulunkäynti täällä ole. Julkisissa kouluissa toki opetus on maksutonta mutta esim. opiskeluvälineet, kirjat, koulupuvut, kuljetukset ja ruokailut tulee jokaisen perheen kustantaa itse. Tosin köyhimmille perheille valtio antaa avustusta mm. kirjojen ostoon. Myös kouluruokailu jne on edullisempaa mikäli perheessä on toinen vanhemmista työttömänä. Muussa tapauksessa esim. kouluruokailun hinta vaihtelee 50-100 euron välillä kuukaudessa.  Uskonnollisissa kouluissa kuukausimaksut ovat 100-250 euron luokkaa, sisältäen ruokailun. Materiaalit, kuljetukset ja koulupuvut tulee maksaa erikseen. Yksityiskoulujen maksut vaihtelevat paljon mutta yleisesti ne ovat 400-600 € euron välillä kuukaudessa (sisältäen materiaalin ja ruokailun).

Suosituimpiin uskonnollisiin kouluihin sekä yksityiskouluihin saattaa olla vaikea päästä ja tämä on myös syynä siihen, että monet laittavat lapsensa kouluun jo 3-vuotiaana sillä näin koulupaikka on taattu myöhemmin samassa koulussa kun pakollinen oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana. Tosin tällä hetkellä pitkään jatkunut talouskriisi on helpottanut näitä koulujonoja, sillä kaikilla ei ole enää varaa maksaa kalliitaa koulumaksuja ja näin ollen yksityiskouluihinkin on helpompi päästä. Sen sijaan uskonnollisten koulujen suosio on samasta
syystä noussut ja niihin voikin olla vaikea päästä. Näissä kouluissa huomioidaan mm. se, että vanhemmat ovat opiskelleet kyseissä koulussa. Tai jo koulussa olevat sisarukset saattavat myös helpottaa kouluun pääsyä.

Joka tapauksessa me olemme päätöksemme tehneet ja  Kiaa ei syksyllä laiteta vielä normaaliin kouluun vaikka se maan tapojen mukaista olisikin. Ja vaikka se myöhemmin takaisikin opiskelupaikan samaisessa koulussa. Tällä hetkellä olemme erittäin tyytyväisiä pieneen Montessori-kouluumme, jossa Kia on viettänyt tämä lukuvuoden. Montessorimetodi, pienet ryhmät, perhemäinen tunnelma ja päivien pituus ovat ennen kaikkea tärkeimpiä tekijöitä. Koulussa on joustava aikataulu eli jokainen perhe valitsee aikataulun omien tarpeidensa mukaan klo 7.30-16 välillä. Tällä hetkellä Kia viettää koulussa vain klo 9-13, joka mielestäni on 3-vuotiaalle täysin riittävä määrä. Ja siinä ajassa on mukana myös lounaan nauttiminen sekä vaatteidenvaihto ja hampaiden pesu tuokio.

Koulumaksu Montessorikoulussa on 380 € kuukaudessa ja lisäksi ruokailusta maksamme 4.10€ päivässä. Lapset voivat toki tuoda kouluun myös omat eväät ja syövät ne sitten yhteisessä ruokailussa muiden lapsien kanssa. Mutta itse koemme, että näin on helpompaa ja sitä paitsi koulun tarjoama ruoka on varsin monipuolista. Tarjolla on aina alkukeitto (yleensä jonkinlainen vihannessosekeitto tmv.) ja sitten pääruoaksi on joko pastaa, riisiä tai lihaa/kalaa/kanaa/linssejä, papuja tmv. kasvisten kera. Ja jälkiruokana on vuorotellen jogurttia tai hedelmää.

Miksi Kia ei sitten ole kokonaan kotihoidossa? Ihan siksi, että koemme tärkeäksi sen, että 3-vuotias viettää jo aikaa muiden lasten kanssa. Täällä kun ei ole mitään avoimia päiväkoteja / puistotoimintaa / kerhoja tmv. joissa kotona oleva lapsi voisi käydä. Ja koska suurin osa lapsista on joko päiväkodissa tai koulussa niin esim. leikkipuistot ammottavat tyhjyyttään koko päivän aina klo 16 asti. Koemme myös, että Montessori-menetelmä opettaa sellaisia arvoja, jotka meille ovat tärkeitä. Kuten periaatteena on: "auta minua tekemään itse". Haluamme Kiasta itsenäisen, hyvät tavat ja hyvän omantunnon omaavan sosiaalisen ihmisen.

Tulevaisuudessa koulun vaihto on edessä sillä Montessori-koulussa on opetusta tällä hetkellä tarjolla ainoastaan 6-vuotiaaksi asti. Mutta onneksi valintaa ei tarvitse tehdä juuri nyt vaan ehdimme rauhassa tutustua vaihtoehtoihin, voimme käydä vierailemassa eri kouluissa ja vasta sitten päättää, että mikä olisi sopivin vaihtoehto Kialle. Kaikista ideaalin vaihtoehto olisi tietysti englanninkielinen tai kaksikielinen Montessori-peruskoulu mutta valitettavasti sellaista ei vielä tältä saarelta löydy. Mutta kuka ties vaikka 3 vuoden päästä sellainenkin vaihtoehto on jo tarjolla...

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

FAKTAA ESPANJALAISESTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ
Esiopetus (educacion infantil) on vapaaehtoista ja maksutonta 3-6 vuotiaille kaikissa valtion varoin tuetuissa julkisissa oppilaitoksissa (ehkä maksuttomuus on syynä siihen, että valtaosa laittaa lapset kouluun jo 3-vuotiaana sillä näin ei tarvitse palkata erikseen lastenhoitajaa. Nimittäin päiväkodit täällä on tarkoitettu ainoastaan alle 3-vuotiaille). 

Perusasteen koulutus (Educación Básica) kestää kymmenen lukuvuotta. Siihen kuuluu kaksi eri oppivaihetta: 
  • ensimmäisen asteen koulutus 6-12 vuotiaille (Educación Primaria) ja 
  • alempi toinen aste 12-16 vuotiaille (Educación Secundaria Obligatoria, ESO). 
Perusasteen koulutuksen päätyttyä oppilaat saavat ensimmäisen virallisen päättötodistuksen (el título de Graduado en Educación Secundaria Obligatoria), jolla voi hakea ylempään toisen asteen koulutukseen tai työelämään. 

Ylempi toisen asteen koulutus (Educación Secundaria Superior, bachillerato), Suomen lukiota vastaava,  suoritetaan samoissa oppilaitoksissa kuin  alempi toisen asteen koulutus. Koulutus kestää kaksi lukuvuotta, ja se suoritetaan yleensä 16−18 vuoden iässä. 
Ammatillinen koulutus (Formación Profesional de grado medio). Toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoavat Centros integrados de Formación Profesional - ja Centros de referencia nacional -koulut. Korkea-asteen ammatillinen koulutus (Formación Profesional de Grado Superior) järjestetään samoissa julkisissa oppilaitoksissa kuin toisen asteen ammatillinen koulutus. Korkea-asteen ammattillisesta koulutuksesta valmistuneiden tutkintotaso on Técnico/a Superior en Formación Profesional. Ammatillinen koulutus on Espanjassa huomattavasti vähemmän arvostettua kuin Suomessa sillä melkeinpä kaikki haluavat saada yliopistotutkinnon vaikka sillä ei mitään ammattia saisikaan. 

Espanjassa korkea-asteen koulutus (Educación Superior) kattaa korkea-asteen ammattitutkinnot, yliopistotutkinnot ja korkea-asteen erikoistutkinnot (taideala, liikuntatieteet). Espanjassa ei ole suomalaisia ammattikorkeakouluja vastaavia oppilaitoksia. Yliopistoon haetaan yleensä espanjalaisen lukion päättötodistuksella (Título de Bachiller). Espanjalaisen hakijan tulee suorittaa pääsykokeet (Pruebas de acceso a la Universidad, PAU), jotka tunnetaan myös nimellä Selectividad. Pääsykokeiden kautta hakija voi päästä suorittamaan alempaa korkeakoulututkintoa. 


Espanjan yliopistot jaotellaan seuraavasti: 

  • Julkiset yliopistot (universidad pública) ovat valtioin varoilla tuettuja laitoksia. Espanjassa on noin 50 julkista yliopistoa.
  • Yksityiset yliopistot (universidad privada) ovat pääasiassa yksityisen sektorin rahoittamia, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Espanjassa on noin 20 yksityistä yliopistoa.
  • Etäyliopistossa (universidad no presencial) voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon ja jatko-opintojen (ensimmäisen ja toisen vaiheen) etäopintoja. 
Tutkintorakenne on kolmivaiheinen: 

Ensimmäinen vaihe: Grado-tutkinto (laajuus 240 ECTS-pistettä) on kestoltaan neljä vuotta. Siihen sisältyy lopputyö eli trabajo de fin de grado. 

Toinen vaihe: Máster-tutkinto (laajuus 60-120 ECTS-pistettä) suorittaminen kestää 1-2 vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto koostuu erikoistumisopinnoista, joiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle akateeminen, ammatillinen ja tieteellinen koulutus. Valmistunut saa tutkintotodistuksen título de Máster. 

Kolmas vaihe: tohtorin tutkinto (Doctorado) valmentaa tieteellisen tutkijan uralle. Opinnot koostuvat kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso käsittää vähintään 60 ECTS-pistettä, ja se voi olla osana maisterin tutkintoa. Sitä seuraa tieteellisen tutkimuksen jakso, jonka lopputuloksena laaditaan väitöskirja, la tesis doctoral. Täysipäiväopiskeluna tohtorin tutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa,  osa-aikaopintoina viidessä vuodessa.  

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kärjistettynä ehkä suurimmat erot ovat seuraavat:

1. Koulunaloitus ikä: Suomessa 7-vuotta kun taas täällä suurin osa aloittaa ahkeroinnin jo 3-vuotiaana.
    Valtaosa lapsista osaa lukea ja kirjoittaa siinä vaiheessa kun pakollinen oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana.
    Tämä ei kuitenkaan takaa parempi tuloksia vaan todennäköisesti kyllästyttää lapset nopeammin. Koulun         keskeyttämisluvut Espanjassa ovat varsin korkealla.
 
2. Pitkät päivät koulussa: Täällä lapset vietttävät koulussa hyvinkin pitkiä päiviä kun taas Suomessa    
    koulupäivät esim. alakouluikäisillä ovat monesti 4-5 tuntia. Täällä näkee paljon 3-vuotiaita, jotka pääsevät     koulusta vasta klo 16 aikoihin ja koulupäivä on aloitettu jo 8.30. Täällä lapset eivät saa olla pitkään lapsia
    ja valitettavasti leikkiminen (joka on myös tärkeä osa kehitystä) jää hyvin vähäiselle huomiolle.

3. Oppilasmäärät: Toki Suomessakin oppilasmäärät luokissa ovat jatkuvasti noususuunnassa mutta täällä 30       oppilasta per luokka on täysin normaali määrä ja jopa 40 täysin mahdollinen.

4. Kotiläksyt: Suomessa kotiläksyjä on huomattavasti vähemmän kuin Espanjassa, jossa jopa alle 6-vuotiaat     saavat kotiläksyjä. Monet 10-vuotiaat saattavat viettää kotiläksyjen parissa jopa 3 tuntia päivittäin ja             lisäksi viikonloppuna saman verran. Moniko aikuinen tuo töistä kotiin yhtä paljon töitä???

5. Opetusmenetelmä: Suomessa on käytössä huomattavasti nykyaikaisemmat opetusmenetelmät ja lapsia
     pyritään opettamaan ajattelemaan sen sijaan että asiat opetellaan ulkoa. Täällä edelleen ulkoa opettelu on      yleisin tapa. Ja kokeita järjestetään täällä paljon.

6. Ammatillisen koulutuksen arvostus: Suomessa ajatellaan, että on tärkeää opiskella sitä alaa, joka  
    kiinnostaa ja jossa on hyvä. Tärkeää ei ole niinkään se tutkinto, jonka opiskelusta saa. Vaan se, mitä siellä    oppii ja minkälaista kokemusta saa työmarkkinoita varten.
    Täällä kuitenkin yliopistotutkinnolla on yliarvostettu asema ja kaikki haluavat päästä yliopistoon. Ja koska       koulutus yliopistoissa on hyvin teoreettista ja harvat pyrkivät edes keräämään työkokemusta  
    opiskeluaikana, on työpaikan saanti yliopistopapereilla monesti todella vaikeaa. Ammatillinen koulutus on       vielä lasten kengissä verrattuna Suomen vastaavaan ja sen arvostus myös erittäin vähäistä.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Ihana viikonloppu Fuerteventuralla

Otsikko tiivistää tämänhetkiset tunnelmat täydellisesti - takana lyhyt mutta niin antoisa viikonloppu naapurisaarella. Perjantaiaamulla suuntasimme kohti Las Palmasin satamaa, josta Fred Olsenin laiva starttasi klo 9 kohti Fuerteventuraa. Ja kahden, melko keinuvan tunnin jälkeen saavuimme vihdoin Morro Jablen satamaan eli Fuerteventuran eteläisimpään kärkeen. Sieltä meitä odotti vielä kahden tunnin ajomatka kohti Corralejoa mutta sinne saapuminen oli kaiken matkanteon arvoista. 

Las Palmasista lähtiessä keli oli tällainen... 

Ja tämä näky odotti Corralejon dyynialueella... 

Majoituspaikaksi valitsimme Corralejo beach -hotellin, joka sijaitsee aivan kylän keskustassa. Siis parhaalla mahdollisella paikalla, pääkadun varrella ja kaikkien palveluiden ympäröimänä. Ja lisäksi keskustan pikkuranta vieressä. Varasimme yhden makuuhuoneen huoneiston eli enemmän tilaa kuin studiossa ja lisäksi kaikki nämä huoneistot sijaitsevat sisäpihan puolella (allasnäkymä ja huomattavasti hiljaisempi kuin kadun varrella olevat huoneet). Hinta oli kahdelta yöltä 120 €, aamiaisen kera. Ihan kohtuuhinta siis.. Toki halvemmallakin olisi Corralejosta huoneiston saanut (halvimmat taisivat olla 30 € / yö) sillä kesäkuu on yleensä low season -aikaa Kanarialla ennen heinä-elokuun kiireistä kesäsesonkia.

 



Kia bongasi huoneen parvekkeelta heti uima-altaan ja sinnehän oli päästävä. Joten ei muuta kuin tavarat kaappiin ja rantavarusteet mukaan. Pikainen uinti altaalla ja sitten hakemaan lounasta lemppariravintolasta eli Da Ulista. Kyseessä on pieni italialaisravintola, josta väki hakee ruokaa lähinnä mukaanvietäväksi. Ja niin teimme myös me. Kolmea eri pastaa ja niiden kera suunnattiin kohti Flag beachin rantaa. 


Ainoastaan perjantaille windgurun tuuliennuste lupasi sopivia tuulia (tai edes jonkinlaista tuulta) leijasurffaukseen, joten pakkohan rannalle oli suunnata. Pastat nautimme rannalla ja mikäs siellä on syödessä kun maisemat ovat mitä parhaimmat. 


Ja sitä tuultakin riitti juuri sen verran, että molemmat pääsimme hetkeksi veteen. Mahtavaa!!! Viime kerrasta olikin jo aika monta kuukautta... Ja mikä parasta - vedessä ei käytännössä ketään muita, meri lähes tyyni ja aivan upean värinen. Lyhyt mutta ihan huippu sessio vedessä. Jo pelkästään sen hetken ansiosta jaksan tarvittaessa vaikka seuraavat 7 kk ilman leijasurffausta. Mutta toivottavasti ei tarvitse niin pitkää odottaa, sillä 29.6. kutsuu Fuerteventura uudemman kerran ja toivottavasti silloin luvassa vähän enemmän vedessä oloa..



Myös Kia nautti rannalla olosta - mukana oli hiekkalelut mutta puuhaa riitti myös ilman niitä. Tällä kertaa piirtelimme hiekkaan mm. numeroita, kirjaimia sekä muotoja. Mutta hauskinta neidistä oli kuitenkin seurata pienen liskon touhuja, joka ilmaantui kiven kolosta. Sen verran kesystä yksilöstä oli kyse, että se antoi meidän katsella sen touhuja ihan läheltä. Kia tarjosi sille myös vettä hiekkalelustaan ja sehän hyppäsi sinne kylpelmään. 


Happy!!!!!

Rantaelämän ja suihkun jälkeen suuntasimme vielä iltakävelylle. Olipa ihanaa kävellä ja katsella Corralejoa näin "lomalaisen" silmin. Siellä asuessa asioita piti niin itsestään selvyytenä että niistä ei huomannut enää loppuaikana edes nauttia. Mutta nyt jo pelkästään "paseo" pääkadulla ja rantakadulla oli nautinto.

       

Ja loistava ilta päättyi vielä dinneriin ystävän kera. Olipa kiva nähdä taas pitkästä aikaa, nauttia muutamat coronitat ja juoruilla viime aikojen tapahtumista.


Lauantaiaamu aloitettiin hotellin aamupalalla, jonka jälkeen Jesus suuntasi ystävänsä kanssa merelle SUP (stand up paddle surf) - lautojen kera. Me vietimme Kian kanssa ensin tunnin verran hotellin uima-altaalla ja sen jälkeen suuntasimme lähirannalle. Ja siellä menikin mukavat pari tuntia vedestä ja hiekkaleikeistä nauttien. 




Lounaan, siestan ja suihkun jälkeen suuntasimme taas kaupungille iltapäiväkävelylle. Ja siinä vierähtikin kolmisen tuntia kun vastaan tuli monia vanhoja tuttuja, joiden kanssa piti tietysti päivittää kuulumiset.  Ja nautimme myös ihanista maisemista ja drinkeistä Agua-kuppilassa rantakadun varrella. 

                    
 Illallisen päätimme nauttia lemppari-kiinalaisessa eli Slow Boatissa, jonka noutopöytä on kerta kaikkiaan loistava. Moista valikoimaa emme ole nähneet missään muualla, edes täällä Gran Canarialla. Etenkin sushipöytä on aina suuri houkutus sillä tarjolla on loistava valikoima erilaisia susheja. Yleensähän noutopöydissä laatu kärsii kun valikoimaa on paljon mutta tässä paikassa ei tarvitse koskaan pettyä. Sushit ovat aina tuoreita ja muutenkin valikoima todella hyvää tasoa. Ja mikä parasta, hinta vain 12 euroa per aikuinen.


Sunnuntaina päätimme jättää hotellin tylsän aamiaisen väliin ja suuntasimme ystäviä tapaamaan Waikiki-ravintolaan. Ehdottomasti paras tapa aloittaa päivä - upottaa varpaat hiekkaan ja nauttia aamupalaa upeissa maisemissa. Jesus valitsi espanjalaisen aamiaisen eli  paistettuja munia ja jamon serranoa paahdettujen leipien kera. Itse puolestaan nautin pohjoismaalaisen aamiaisen eli kylmäsavulohta paahtoleipien kera. Lisäksi tuoreista appelsiineista puristettua mehua. Nam, nam. Voi kun näin saisi aloittaa päivän vähän useammin...



Aamiaisen jälkeen oli aika pakata laukut ja sanoa hyvästit Corralejolle. Sillä ennen paluumatkaa suuntasimme vielä ystävien luokse vierailulle saaren keskiosaan. Kia ja Noelia pääsivät pitkästä aikaa leikkimään yhdessä. Ja mikä parasta niin leikit sujuivat suomeksi. Molemmille neideille suomi on toinen kotikielistä mutta monesti ainakin meillä kotona leikit tahtovat kääntyä espanjankielelle. Mutta nyt kun seurana oli toinen espanjalais-suomalainen niin leikit onneksi sujuivat suomenkielellä. Tämä on lapsille tosi tärkeää harjoitusta - päästä puhumaan suomea muidenkin kuin aikuisten kanssa.


Vierailun jälkeen suunta kohti saaren eteläkärkeä ja sieltä klo 17 lähtevällä laivalla palasimme takaisin nykyiselle kotisaarelle. Viikonloppu oli raskas laiva- ja ajomatkoineen mutta siitä huolimatta ehdottomasti vaivan arvoinen. Pieni breikki arjesta täysin erilaisissa maisemissa. Tekee hyvää!! Nyt edessä pari viikkoa arkea täällä Las Palmasissa ja sitten odottaakin jo pidempi loma. Sitä odotellessa - hyvää alkavaa viikkoa!