maanantai 21. heinäkuuta 2014

Pori Jazz 2014

Kotikaupunkini on jälleen hiljentynyt vilkkaan Pori Jazz-viikon jäljiltä. Sikäli harmi, sillä aina jazzien aikaan kaupungissa meno on kyllä parhaimmillaan. Kaupunki ikään kuin herää henkiin yhden viikon ajaksi ja täyttyy niin muualta Suomesta kuin ulkomailta tulevista kesävieraista. Meno on vähän toisenlaista kuin esim. harmaana ja sateisena marraskuun päivänä. No, tänä vuonna jazzvieraita on hellitty auringolla ja lämmöllä. Ihan mahtavaa!

Ja olipa hauskaa pitkästä aikaa päästä nauttimaan tästä tunnelmasta. Itse asiassa meidän Suomi-reissu suunniteltiin hyvin pitkälti juuri tämän ajankohdan mukaan sillä halusin päästä mukaan juhlintaan monen vuoden tauon jälkeen. Harmi vain kun puolisoni joutui töiden takia palaamaan jo takaisin kotiin eikä päässyt tätä tunnelmaa kunnolla kokemaan. No, ehkäpä joku toinen vuosi sitten... Ensi vuoden varaan ei varmaan paljon kannata laskea, sillä harvemmin jazzeista päästään nauttimaan aurinkoisessa säässä kahtena vuotena peräkkäin.. Ja kyllä ne ilmat vain kummasti vaikuttavat siihen elämykseen. Onhan se toista istua piknikillä aurinkoisessa säässä ja 28 asteen lämmössä kuin että vettä sataisi kaatamalla ja lämpöä olisi 15 astetta. 

Näin jälkikäteen itse asiassa vähän harmittaa että lippu oli vain yhdelle jazzpäivälle sillä ilmojen suosiessa olisi voinut toisenkin konserttipäivän helposti vetäistä. Mutta onneksi edes sentään yhtenä päivän pääsin tunnelmasta ja musiikista nauttimaan. Ja mikä parasta, niin hyvien ystävien kera. Kiitos vielä Katja&Matti seurasta ja lipusta! Konserttipäiväksi valikoitui perjantai ja esiintyjälistalla olivat mm. Hurts ja Pet Shop Boys. Toki kaikki muukin päälavalla ja nurmilavalla soitettu musiikki oli varsin mukavaa kuunneltavaa. Sille vanhankansan jazzlavalle eli lokkilavalle emme jaksaneet siirtyä koko päivän aikana. 

Etukäteenhän oli paljon keskustelua muutoksista, jotka tämän vuoden festivaalit toivat tullessaan. Osa väestä jätti liput ostamassa ihan sen takia, että omia juomia ei saanut alueelle enää tuoda. Tai alueella toki sai viedä alkoholittomia juomia mutta varsinaiselle anniskelualueelle ei tietenkään niitä saanut viedä. Ja käytännössä koko paras piknik-alue oli sitä anniskelualuetta. Minua lähinnä harmitti asiassa se, että anniskelualueella myytävien virvoitusjuomien ja alkoholittomien juomien valikoima oli erittäin niukka. Ja olisihan sitä toki halvemmalla päässyt, jos olisi omat juomat voinut alueelle tuoda. Päivän aikana nautin pullollisen viiniä ja pari pullo cokis zeroa ja niihin kului vajaa 30 euroa. Juomapisteisiin ei sen enempää jonoja päivän aikana tullut eli ihan parin minuutin jonotuksella juomat sai haettua. Ja aika ahkerasti väkeä siellä kyllä kävi - etenkin valkoviini ja kuohuviini tuntuivat olevan hyvin suosittuja juomia kuumassa kelissä. Päivällä nautittiin juomia vielä hienosti muovipikareista mutta loppuillasta näin aika monen vetävän viiniä ihan pullonsuusta. Jos rajoitusten ajatuksena oli hillitä ihmisten alkoholin käyttöä niin mielestäni homma meni kyllä ihan toiseen suuntaan. Ja samaa mieltä on ollut moni muukin. Mutta pääasia, että hauskaa oli ja väki osasi käyttäytyä varsin mallikkaasti. Itse en ainakaan nähnyt minkäänlaisia järjestyshäiriöitä vaikka muutamia vähän väsyneempiä jazzailijoita illalla näkyi nurmikolla nukkuvan rankan päivän rasittamana... 

Konsertit alkoivat tänä vuonna normaalia myöhemmin eli klo 15 ja jatkuivat pidempään eli yli puoleen yöhön. Käytössä oli useampi lava ja erilliset anniskelualueet. Alueelle saavutaessa sai käteen rannekkeen, jonka avulla pystyi liikkumaan alueelta toiselle sekä myös tarvittaessa poistumaan ja palaamaan konserttialueelle. Pariin otteeseen oli ns. turvatarkastus eli ensin yleiselle alueelle, jonne sai vielä kuljettaa omia alkoholittomia juomia ja sen jälkeen vielä sitten toinen tarkistus K18 anniskelualueelle. Mutta ainakaan meidän saapuessa klo 16 aikoihin ei ollut minkäänlaista jonoa mihinkään ja tarkistuskin oli varsin pintapuolinen. 

Päivä meni mukavasti piknik-tunnelmissa  - ruoasta, juomasta, musiikista, auringosta, ystävistä ja tunnelmasta nauttien. Pääesiintyjistä Hurts aloitti klo 19.30 ja veti reilun tunnin pituisen keikan ja myöhemmin klo 22 oli Pet Shop Boysin vuoro. Itse henkilökohtaisesti pidin enemmän Hurtsin keikasta vaikka heidän musiikkinsa olikin minulle etukäteen täysin vierasta. Mutta tämän jälkeen taidanpa kuunnella enemmänkin. 

Väkeä paikalla oli n. 16 000 mutta enemmänkin olisi mahtunut. Ainakin piknik-alueen nurmikolla oli hyvin tilaa koko päivän eikä väenpaljoutta edes huomannut. Jopa vessoihin pääsin joka kerta sen enempää jonottamatta. Oikeastaan ainoa "ruuhkahuippu" oli sitten yöllä kun Pet Shop Boys lopetti konserttinsa ja suurin osa ihmisistä poistui alueelta. Onneksi meillä oli kuljettaja odottamassa eikä tarvinut taksijonon perukoille mennä odottamaan. Kaiken kaikkiaan mahtava päivä! 





Piknik-eväinä oli mukana mm.paahdettua ciabatta-leipää karamellisoidun sipulin ja vuohenjuuston kera sekä aasialaista kana-kaalisalaattia, jota itse asiassa tein ensimmäistä kertaa! Alun perin suunnitelun tekeväni couscous-salaattia mutta en ollut tyytyväinen sen makuun joten vielä pari tuntia ennen lähtöä otin suunnitelman B käyttöön ja väsäsin tuon aasialaistyylisen salaatin. Siinä käytin pohjana raastesalaattia (kaalia, porkkanaa ja paprikaa raasteena) sekä lisäksi soijalla ja seesaminsiemenillä maustettua kanaa. Salaatinkastikkeen tein soijasta, riisiviinietikasta, ruokosokerista ja seesamiöljystä. Lisäksi lorautin mukaan hieman sweet chili-kastiketta potkua antamaan ja lopuksi päälle silputtua korianteria. Nam, nam. Tätä salaattia tulemaan tekemään varmasti myös tulevaisuudessa!


Jälkkäriksi tein suklaa-mascarponepiirakkaa. Ehkä joku kevyempi ja raikkaampi olisi ollut parempi vaihtoehto kuumana kesäpäivänä mutta en jaksanut asiaa sen enempää miettiä. Tärkeintä oli se, että jälkkäri on riittävän makeata ja se on helppo kuljettaa paikalle. Kaiken lisäksi piirakka on tosi helppo tehdä.

Tarvitaan:
200 g tummaa suklaata
200 g suolatonta voita
5 kananmunaa
2.5 dl sokeria
1.5 dl tomusokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl vaniljasokeria
400 g mascarponea
-> Sulata suklaa ja voi joko vesihauteessa tai varovasti mikrossa
-> vatkaa kolme kananmunaa ja sokeri vaahdoksi
-> lisää suklaa-voiseos vaahdon joukkoon ja sekoita tasaiseksi
-> siivilöi jauhot taikinaan ja sekoita
->sekoita täytteen ainekset eli mascarpone, tomusokeri, vaniljasokeri ja 2 munaa keskenään
-> Levitä 3/4 suklaataikinasta vuokaan (n. 20x30cm)
-> Levitä mascarponetäyte taikinan päälle
-> Lisää loppu suklaaseos täytteen päälle ja tee taikinan pintaan kuvioita veitsellä
-> Paista uunin keskitasossa 175 astetta n. 35-45 minuuttia.


 Elämä jatkuu Jazzien jälkeenkin ja tämä viikko on vielä Suomi-lomaa jäljellä. Sääennusteet lupaavat edelleen mahtavia kesäsäitä - aurinkoa ja n. 25 asteen lämpötiloja. Eipä voi valittaa... Tällä viikolla on ehkä pakko suunnata vielä Yyteriin joku päivä (vaikka onhan noita hiekkarantoja meillä siellä kotonakin ihan riittämiin...) ja vähän pakollisia ostoksia on vielä tehtävä. Ensi lauantaina matka jatkuu kohti Helsinkiä ja siellä edessä on seuraava piknik. Lauantaina on nimittäin vuorossa "rauniot" eli entisten ja nykyisten matkaoppaiden tapaaminen. Sitä mielenkiinnolla odottelen. Mukava päästä näkemään vanhoja kollegoita opasvuosien ajoilta!
Toivotaan, että kauniit säät jatkuvat siis ainakin ensi viikonloppuun asti..


keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Loma. Osa 3 - Suomiloman eka viikko

Loman Espanjan osuus on takana ja aika suunnata Suomeen. Meillä Kian kanssa loma kestää 28.7. asti mutta valitettavasti Jesus joutuu palaamaan jo 15.7. takaisin kotiin Gran Canarialle sillä työt kutsuvat... 

Tähän asti olemme lentäneet Madridista Suomeen aina Finnairilla mutta tällä kertaa päädyimme Norwegianin kyytiin. Hinta itse asiassa oli molemmilla aika lailla sama (n. 80 euroa / hlö / suunta) mutta Finnairilla ei vieläkään ole mahdollista ostaa yhdensuuntaista lentoa kohtuuhintaan, joten päädyimme lentämään norjalaisten kyydissä. Jesus nimittäin palaa Barcelonan kautta Vuelingilla ja itse palaan Norwegianilla Tukholman kautta, joten yhdensuuntainen lento oli ihan ehdoton valintakriteeri. Toki olen paljon viime aikoina lentänyt Norwegianilla ja ollut ihan tyytyväinen lentoihin. Etenkin wifi-yhteys on mukava lisä sekä se, että koneessa saa käyttää Ipadia nousun ja laskun aikana. Etenkin Kian kanssa reissatessa se on elämää helpottava tekijä.. Toki joka kerta reissaaminen neidin kanssa käy helpommaksi eli neiti osaa kyllä käyttäytyä fiksusti matkapäivän ajan vaikka joskus aika pitkiä ja rankkoja ovatkin. Ja etenkin silloin kaikki elämää helpottavat tekijät ovat tervetulleita.. 

Tälläkin kertaa matkustuspäivä oli aika pitkä vaikka matka ei ollutkaan mitenkään erityisen pitkä - Madridista Helsingin kautta Poriin. Mutta Madridista lähdimme liikkeelle jo klo 6.30 aamulla sillä kone lähti klo 8.20 Helsinkiä kohti. Lento kesti reilut 4 tuntia ja perille pääsimme n. klo 13 paikallista aikaa. Sitten lounas lentokentällä ja bussilla kohti Tikkurilan juna-asemaa, josta Porin juna lähti klo 16.20. Eli siinä jäi reilu tunti odotusaikaa, jonka kulutimme viereisessä pikku-ostarissa. Matka Tampereelle asti meni nopeasti ja mukavasti Intercity-junassa, jossa lapsille on kiva leikkialue ja siellä Kia viihtyikin koko junamatkan ajan. 


Poriin matkustaminen ei ole mikään yksinkertainen juttu - vaihtoehdot näin kesällä kun ovat 4 tuntia bussilla tai  junalla. Lentoja ei ole näin heinäkuussa, valitettavasti. Olisin valmis maksamaan aika paljonkin siitä, että pääsisi nopeasti ja helposti perille. Mutta minkäs teet... Niinpä Tampereelta matka jatkui vanhalla paikallisjunalla kohti Poria ja lopulta kahden tunnin hikisen matkanteon jälkeen saavuimme n. klo 20 Porin asemalle. Huh, huh... Taisi nimittäin olla kesän kuumin päivä eikä näissä vanhoissa junavaunuissa ole minkäänlaista ilmastointia. Eli aika tuskaista oli matkanteko. Mutta Kia reippaana jaksoi perille ja vielä 20 minuutin ajomatkan, joka odotti ennen kuin pääsimme perille mummun ja pappan luokse. Eli kaiken kaikkiaan matkamme kesti n. 13 tuntia.



Hikisen matkapäivän päätteeksi päätimme vielä suunnata lähijärvelle iltauinnille. Olipa virkistävää!

Ensimmäinen virallinen suomilomapäivä alkoi mitä upeimmassa säässä - aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpöä riitti. Itse asiassa melko lämpimistä keleistä olemme saaneet nauttia lähes koko viikon - harvinaista herkkua meidän suomireissuilla. Joten näistä keleistä ja päivistä on otettu kaikki mahdollinen irti. Mökkeilyä, uintireissuja maauimalaan ja lähivesille, ulkoilua jne. Toki viime päivät ovat olleet hieman pilvisempiä ja muutama lyhyt sadekuurokin on saatu mutta kuitenkin päivälämpötilat ovat olleet yli 20 astetta, joten kelpaa meille.


 Porin maauimalassa

illan uintireissu
 

iltalenkillä 

kesämökillä 
 

luontoretkellä 
 

Kerrankin olen Suomessa Jazzien aikaan joten pakkohan sitä oli lähteä heti tunnelmaa aistimaan kun jazzkatu Porissa avattiin. Olimme jo etukäteen ystäväpariskunnan kanssa sopineet treffeistä ja suuntasimme ensin illalliselle nepalilaiseen ravintolaan. Oikein maukasta ruokaa saimme tälläkin kertaa vaikka ehkä on kyllä myönnettävä, että keväisellä vierailulla oli kyllä parempi kokemus. Ei toki ateriassa mitään vikaa ollut mutta jotenkin viime kerralla makua oli ehkä ripaus enemmän. Tilasimme neljää eri kastiketta: kanakormaa, kanacurrya, lammas rogan joshia ja tikka masalaa. Näistä ehdottomasti parhaimmat olivat kanacurry ja lammas rogan josh. Etenkin kanacurryn sopiva tulisuus oli kaikkien mieleen! Aterioiden hinnat ovat noin 15 euroa ja siihen sisältyy riisi ja leipä. Ihan kohtuuhinta siis.


Dinnerin jälkeen matka jatkui jazzkadulle. Siellä ei olekaan tullut käytyä varmaan 10 vuoteen, joten oli ihan mukavaa nähdä Porissa vähän enemmän elämää ja väkeä. Ja kun ilmakin oli mitä parhain, niin ilta oli kerta kaikkiaan onnistunut.



Kia on päässyt touhuamaan myös suomiystäviensa kanssa eli hauskaa on ollut. Itse asiassa tuntuu, että kaikista eniten lomasta tähän mennessä on nauttinut nimenomaan Kia - niin Fuerteventuralla, Madridissa kuin Suomessa. Ei toki meilläkään mitään valittamista ole ollut mutta Kia on kyllä lomasta ottanut kaikki irti.



Toki olemme myös levänneet ja rentoutuneet! 

Sääennusteet lupaavat mukavia kelejä myös tulevalle viikolle ja ohjelmassa on kaikkea kivaa. Loma sen kun jatkuu mutta ehkä pitäisi myös vähitellen ottaa paluu "arkeen" eli kaivaa lenkkivaatteet matkalaukun pohjalta ja palata kuntoilun pariin... Huomenna aamulenkille siis!

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Helppoa leivontaa pienten lasten kanssa


Kun ensimmäisiä kertoja aloin leipomaan Kian kanssa yritin etsiä netistä reseptejä ja mahdollisesti muiden kokemuksia leipomisesta pienten lasten kanssa. Ja yllättävän vähän löytyi tietoa ja sopivia reseptejä. Ainakaan sellaisia, joissa lapsi todellakin olisi pääosassa eikä vain tekemässä jotain pientä aikuisten tehdessä valtaosan hommista. Eli ei auttanut muuta kuin lähteä itse miettimään asiaa vähän paremmin. 

Reseptejä etsiessä piti miettiä monenlaista :
1.  Reseptin pitää olla sellainen, että sen voi tehdä vispilällä tai käsin
2.  Ei saa olla sellainen, jossa pitää kuumentaa aineksia (ainakaan jos ihan pienien kanssa leipoo) 
3.  Riittävän helppo ja nopea tehdä eli ei mitään taikinoita, joita pitää nostattaa tmv.
4.  Ja tietysti valmistettavan asian pitää olla sellaista, että sen valmistaminen houkuttelee lapsia

Loppujen lopuksi olemme onnistuneet tekemään jo monenlaisia leivonnaisia ja samoja reseptejä olen käyttänyt myös Kian koulun kokkaustuokiossa. Eli näiden valmistaminen onnistuu todistetusti myös useamman lapsen kanssa. Kian leipomistuokiota varten meillä on omat välineet Kialle - pieniä taikinakulhoja, pieniä vispilöitä, erilaisia mittakuppeja jne. Ja tärkeä on tietysti neidin oma muumi-leivontaessu. 

Tähän asti olemme pääasiassa leiponeet mutta ehkä ensi syksynä kokeilemme jotain helppoja ruokareseptejä. Ainoa "ruoka" jonka olemme valmistaneet Kian kanssa on ollut minipizzat ja niissä olemme käyttäneet valmiita minipizzapohjia. Helpoimman kaavan mukaan laitetaan ketsuppia päälle, valmiita jamon serrano-palasia, ananaspaloja ja juustoraastetta. Toki voi mennä pidemmän kaavan mukaan: tehdä itse tomaattikastikkeen ja laittaa pizzojen päälle vähän hienostuneempia aineksia. Mutta ainakin Kian kanssa rajana on melkeinpä se, että homman pitää olla valmis alle puolessa tunnissa. Pidempään sessioon ei vielä kärsivällisyys riitä.

Kärsivällisyyttä tarvitaan myös pikkuleipojan aikuselta apulaiselta sillä varmaa on se, että asiat eivät aina mene kuten on suunnitellut. Taikinaan saattaa mennä aineksia enemmän tai vähemmän kuin mitä reseptissä mainitaan. Ja varmaa on se, että siivottavaa jälkikäteen riittää. Mutta näistä pikkuseikoista ei kannata välittää. Tärkeää ei ole se, että miten kauniita leivonnaisista tulee tai pysyykö keittiö edustuskunnossa vaan se, että lapsi nauttii ja saa uusia kokemuksia. Sekä tietysti yhdessä tekeminen on aina ihan huippua! 


Kian ensimmäinen itse tehty leivonnainen oli muffinssi. Ja niitä olemme valmistaneet itse asiassa useampaan otteeseen koska reseptiä on helppo muokata sen mukaan, mitä aineksia löytyy.

HELPOT MUFFINSSIT ( 6 kpl) 
60 ml  leivontaan tarkoitettua öljyä (mietoa oliiviöljyä tmv.)
80 g    sokeria (itse käytän yleensä hienoa ruokosokeria) 
1 kananmuna tai 1 kypsä banaani
100 g vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
-> sekoita sokeri ja öljy kulhossa lusikalla tai vispilällä
-> sekoita  joukkoon muna tai soseutettu banaani ja sekoita massa tasaiseksi
-> yhdistä jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri ja sekoita taikinan joukkoon
-> lisää tilkka maitoa, mehua tai lasten hedelmäsosestta jotta taikinsta tulee sopivan löysää
-> taikinaan voi myös lisätä hedelmiä, kaakaojauhetta, sitruunankuorta tmv. antamaan makua

Paista 170 astetta n. 15 minuuttia 

Itse olen toteuttanut nuo mitat niin, että olen tehnyt kirkkaasta kertakäyttölasista Kialle oman mittamukin ja siihen merkinnyt sitten nuo mitat viivoina eri väreillä:  60 ml yhdellä värillä, 80 g toisella värillä ja 100g kolmannella värillä. Ja sitten olen kertonut, että mitä ainesta tarvitsemme ja mihin mittaan asti ja Kia on sitten itse lusikalla ottanut isosta kulhosta kyseistä ainetta ja täyttänyt mittaa pikkuhiljaa viivaan asti. Näin pikkuhiljaa lapset oppivat tuntemaan myös mittayksiköitä. 

Näitä muffinsseja leivoimme myös ensimmäisessä kokkaustuokiossa, jonka järjestin Kian koululla joskus viime syksynä. Silloin lapset tekivät hommia vielä parityönä mutta viimeiset kerrat jokainen lapsi pääsi tekemään kaiken itse.

Tässa ahkeroidaan ensimmäisessä koulun kokkaustuokiossa ja lopputulos oli varsin hieno.    
Yhden muffinssin lapset söivät koulussa lounaan jälkiruokana ja toisen saivat viedä kotiin
välipalaksi tai vanhemmille lahjaksi.


NOPEAT SÄMPYLÄT ILMAN HIIVAA (7 kpl)
5 dl vehnäjauhoja (osan voi korvata esim. ruisjauhoilla tai kaurahiutaleilla)
1 rkl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2 rkl siirappia tai hunajaa
2.5 dl kylmää vettä

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola kulhossa. Lisää siirappi ja vesi, sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Muotoille jauhoisilla käsillä sämpylöiksi. Tarvittaessa voi käyttää lusikkaa apuna kun ottaa taikinaa kulhosta.  Paista 200 astetta n. 12-15 minuuttia.

Näihin voi halutessaan lisätä vaikka porkkanaraastetta, pähkinöitä tai muita aineksia makua ja rakennetta antamaan. Päälle voi ripotella vaikka seesaminsiemeniä ennen uuniin laittoa.



MAAPÄHKINÄVOIPIKKULEIVÄT (jauhottomat)
2.5 dl maapähkinävoita (sokeroimatonta)
2.5 dl fariinisokeria tai ruokosokeria
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
n. 150 g suklaahippuja tai pieneksi pilkottua tummaa suklaata (70 % tummaa suklaata)

Sekoita kaikki aineet paitsi suklaa keskenään. Sekoita kunnes massa on tasaista. Lisää joukkoon suklaahiput. Pyörittele haluamasi kokoisiksi palloiksi pellille ja paina palloja hieman alaspäin. Jätä hyvät väliä keksien väliin. Paista 175 asteessa n. 10-15 minuuttia. Paiston jälkeen anna keksien jäähtyä ja kovettua pellillä ainakin 10 minuuttia.

Mukaan voi laittaa myös pähkinöitä tai vaaleata suklaata paloina.

RIISISUKLAA MAKEISET
60 g kookosrasvaa
1 dl tomusokeria
3-4 dl riisimuroja / suklaamuroja

Sulata kookosrasva ja lisää sokeri, kaakaojauhe ja muroja sen verran, että massa tuntuu sopivalta. Ota lusikalla sopivankokoisia kokkareita makeisvuokiin. Anna kovettua kylmässä.

Näitä voi myös tuunata erilaisilla nompparelleilla.

KAURALASTUT
3/4 dl öljyä
2 dl kaurahiutaleita
1 dl sokeria
2 rkl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Sekoita kaikki keskenään mössöksi ja ota lusikalla nokareita leivinpaperille reiluin välein. Paista 175 asteessa n. 10 minuuttia. Anna jäähtyä ja kovettua ennen tarjoilua.

Näitä voi myös tuunata esim. lisäämällä mukaan suklaahippuja tai koristelemalla keksit sulatetulla suklaalla.


Olemme paljon tehneet myös ihan hedelmäsmoothie-juomia. Ja Kia on tietysti vastannut hedelmien kuorimisesta ja paloittelusta. Jo 3-vuotiaana lapsilla pitäisi olla sen verran motoriikkaa, että hedelmien paloittelu sujuu ongelmitta. Tai jos ei ole, niin on hyvä hetki aloittaa harjoittelu. Ensin hommaa voi harjoitella esim. normaalin veitsen kanssa ja sitten kun taidot ovat kehittyneet, niin voi siirtyä kunnon hedelmänpaloitteluveitseen. Tai mikä tahansa vähän tylsempi keittiöveitsi ajaa asian.


Yleensä kaikki kokkailu- ja leivontapuuhat ovat lasten mieleen. Ainakin Kian koulussa kaikki lapset ovat olleet innolla mukana joka ikisessä tuokiossa. Tärkeintä on mennä lasten tahdissa ja ehdoilla, jotta he kokevat onnistumisen tunteita. Riemu on ollut joka kerta suuri kun omat tuotokset on saatu uunista ulos ja niitä on päässyt maistamaan. Lapset rakastavat sitä, että pääsevät tekemään erilaisia asioita, maistamaan erilaisia makuja, kokeilemaan erilaisia rakenteita ja samalla on mielenkiintoista kertoa ihan perusasioita ruoasta. Mistä jauhot tulevat ja miten niitä valmistetaan. Miksi sokereita on eri värisiä. Miksi hunaja on makeaa. Mistä suola tulee. Jne. Jne. Jne.  Kaikki on oppimista ja mukavaa sellaista.

 

Pikkuvinkkejä leivontaan lasten kanssa:
- kerro etukäteen mitä olette valmistamassa ja mitä aineksia siihen tarvitaan
- varaa kaikki tarvittavat ainekset lähelle ja tarvittaessa laita isoihin kulhoihin, jotta lapsen on helppo ottaa niitä. Esim. lusikalla lapsen on helppo ottaa aineksia isosta kulhosta pienempään desimittaan
- anna lapselle vain yksi aines kerrallaan ja pidä muut kulhot kauempana
- luota lapseen ja anna hänen tehdä kaikki vaiheet itsenäisesti mutta toki tarvittaessa auttaen
- kerro lapsille aineksista, annan hänen haistella, maistella  ja kosketella. Etenkin taikinan vaivaaminen ja muotoileminen on lapsille hyödyllistä motoriikan kannalta. Toki myös kaikki aineksien käsittely kehittää motorisia taitoja. Nesteiden kaatelu kulhosta toiseen, lusikalla aineksien siirtely kulhosta toiseen jne. 
- älä välitä vaikka tulee suttua - leipomisen jälkeen jäljet siivotaan yhdessä
- älä pyri täydellisyyteen vaan nauti siitä, että lapsi kokee onnistumisen tunteen tehdessään asioita itse
- tee lasten kanssa riittävän helppoja ja nopeita asioita. Toki vanhempien lasten kanssa voi tehdä jo vaikeampia juttuja, etenkin jos lapsella kiinnostusta riittää. Mutta monille lapsille jo yksinkertainenkin leivonta on iso elämys. 
- pidä positiivinen asenne ja kannusta lasta
- kun homma on saatu valmiiksi, käykää vielä läpi mitä olette tehneet - mitä aineksia käytitte ja mitä niistä valmistitte. 
- ja lopuksi herkutellaan koko perheen kera! 












tiistai 8. heinäkuuta 2014

Loma. Osa 2 - Madrid

Tällä kertaa vuorossa oli melko pikainen visiitti Madridiin. Johtuen lähinnä siitä, että emme olleet varautuneet siihen, että Jesuksen vanhemmat olisivat vielä paikalla. He nimittäin viettävät aina kesän kuumimmat kuukaudet Galiciassa, jossa heillä on toinen asunto. Mutta nyt lähteminen oli venähtänyt ja näin ollen pääsimme näkemään myös abuelot. Olisi ollut ihan kiva viettää pari päivää enemmänkin paikan päällä mutta tällä kertaa 3 päivää sai riittää.

Suunnitelmissa oli lähinnä tapaamisia Jesuksen ystävien kanssa - ketä nyt sitten paikalla sattuukin olemaan. Onneksi niitä ystäviä puolisollani riittää useita kymmeniä, joten aina joku on paikalla. Ensimmäinen tapaaminen olikin jo sunnuntaina lounaan merkeissä. Tapasimme useita ystäviä ja ystäväpariskuntia el Cañeo -nimisessä ravintolassa, Alameda de Osunan kaupunginosassa. Jesus on viettänyt lähes koko lapsuutensa ja nuoruutensa kyseisessä kaupunginosassa ja siellä asuvat edelleen Jesuksen veli sekä vanhemmat. Eli kun Madridissa käymme niin pääasiassa pyörimme niillä seuduilla. Itse asiassa hyvin harvoin lähdemme edes keskustaan koska lähellä on kaikki tarvittavat palvelut.


Listalta tilasimme pikkupurtavaa jaettavaksi, kuten tapana on. Parhaimpia olivat tostadas con queso de cabra y cebolla caramelizada (paahdettua leipää vuohenjuusto ja karamelisoidun sipulin kera), patatas bravas (lohkoperunat tulisen kastikkeen kera) mutta myös minihamburguesa con queso brie y bacon (minihampurilainen brie-juuston ja pekonin kera) oli ihan ok. 
Sunnuntai-illalla söimme ihan "kotosalla" eli Jesuksen vanhempien luona, jossa aina majoitumme. Myös Jesuksen veli saapui paikalle tyttöystävänsä kanssa.  Pöydässä oli mm. empanada de bonito y empanada de bacalao (kalatäytteisiä voitaikinapiirakoita), pulpo a la gallega (mustekalaa galician tapaan) y ensalada de marisco (äyriäissalaattia).

 

                                   
                                  

Maanantaina olikin pakko suunnata lenkille sillä olen pitänyt taukoa salilta ja lenkeiltä peräti 10 päivää ja nyt oli pakko palata "ruotuun". Eli 45 minuutin lenkki viereisessä parque Juan Carlos I -puistossa. Kyseessä on valtava puisto, jossa on viheralueita, leikkipuistoja, urheilualueita, juoksu- ja pyöräilyreittejä sekä keinolampia erilaisine eläimineen (sorsia, kaloja, kilpikonnia jne.). Puisto on erittäin suosittu ulkoilupaikka ja etenkin viikonloppuisin väkeä on valtavasti viettämässä päivää piknik-eväiden kera. Jesuksen vanhemmat asuvat ihan puiston vieressä, joten käyn siellä yleensä aina juoksemassa kun Madridissa olemme.

  

Jesuksen vanhemmat asuvat Alameda de Osunan kaupunginosassa, joka sijaitsee lähellä Barajaksen lentokenttää eli on Madridin koillisosassa. Keskustaan on matkaa n. 10 km ja metro vie suoraan keskustaan vartissa. Alue on hyvin puistomainen ja rakennettu pääasiassa 70-80 luvulla. Tosin paljon on myös uudempia taloja, jotka on rakennettu 2000-luvun alkupuolella. Alunperin alueelle muutti paljon nuoria perheitä mutta nyt nämä silloin kolmekymppiset ovat jo eläkeikäisiä, kuten Jesuksen myös vanhemmat. Kaupunginosassa asuukin paljon vanhempia pariskuntia. Toisaalta alueelle on myös muuttanut paljon uusia lapsiperheitä sen myötä kun alueelle alettiin rakentamaan uudempia kerros- ja rivitaloja 2000-luvun alussa. Itse pidän alueesta kovasti sillä lähellä on kaikki tarvittavat palvelut - ravintoloita, kahviloita, kauppoja jne. Monissa taloyhtiöissä on myös uima-allas ja se on kesäisessä Madridissa aina plussaa sillä näin heinä-elokuussa lämpötilat nousevat helposti yli 30 asteeseen joka päivä. Ja  kosteusprosentti on lähes nollassa, joten ilmasto on kesällä hyvin kuiva ja kuuma. Alue on hyvin vehreä ja kivan lisän tuovat hienot puistoalueet, parque del Capricho ja parque Juan Carlos I. 

Matkailijat aika harvoin näille seuduille eksyvät sillä puistojen lisäksi muuta nähtävää ei alueella ole. Mutta lentokenttähotelleja toki on useampia, joten jos joskus pitää Madridissa yöpyä lentojen välissä niin Alameda de Osunan alue on hyvä vaihtoehto. Tosin lentokentältä ei ole suoraa metroyhteyttä mutta valtaosalla hotelleja on maksuton kuljetus lentokentän ja hotellin välillä. 



Alueella on lukuisia ravintoloita ja silloin tällöin niissä käymme lounaalle joko ystävien ja Jesuksen vanhempien kanssa. Mutta yleensä illalliselle suuntaamme sitten Madridin keskustaan sillä ravintotarjonta on miljoonakaupungissa tietenkin mahtava. Käytännössä lähes kaikki maailman keittiöt ovat edustettuina. Ja me kun rakastamme kaikkea vähän mausteisempaa ja erikoisempaa ruokaa, niin yleensä käymme joka kerta jonkun ravintolan testaamassa.

Maanantai-iltana käytimme tilaisuuden hyväksi ja suuntasimme Jesuksen kanssa kahdestaan illalliselle isovanhempien hoitaessa Kiaa. Päädyimme testaamaan Kabuki-nimisen japanilaisen ravintolan, jota monet ovat kehuneet yhdeksi kaupungin parhaimmista. Ja kaiken lisäksi ravintolalla on yksi Michelin tähti.

Menu oli todella kattava mutta tarjolla ei ollut erillistä maistelumenuta, jota päädyimme testaamaan vähän sitä kun tätä, kaikkea vähän erikoisempaa. Alkukeitoiksi tilasimme misokeiton sekä udon tempura -keiton katkaravuilla. Molemmat olivat erittäin maukkaita, misokeiton hinta oli reilut neljä euroa ja udonkeiton hinta reilut 10 euroa. Mutta jälkimmäinen oli myös sen verran täyttävä, että se menisi helposti kevyenä lounaskeittona.

Keiton jälkeen pöytään alettiin kantamaan erilaisia nigiri-susheja. Lista oli todella laaja ja tarjolla oli hyvinkin mielenkiintoisia yhdistelmiä.

Ensimmäisessä setissä pöytään kannettiin:
nigiri pez mantequilla con trufa - voikalaa tryffelipaten kera
nigiri toro tamari - tonnikalaa sinapin ja kevätsipulin kera
nigiri andaluz  - tonnikalaa salmorejon ja ilmakuivatun kinkun kera
nigiri lomo en tataki - naudanlihaa camembert-juuston ja friteeratun bataatin kera

Hinnat olivat n. 10 euroa / 2 kappaletta. Parhaita olivat ehdottomasti voikala ja naudanlihanigirit mutta kaikki ehdottomasti maistamisen arvoisia.

Toisessa setissä tulivat:

nigiri de hamburguesa wagyu - wagyu-lihasta tehty hampurilainen karamelisoidun sipulin kera
nigiri de steak tartar wagyu - wagyu-lihatartar paahdetun riisin kera

Nämä myös vajaa 10 euroa / 2 kappaletta ja molemmat todella herkullisia.

Kolmannessa setissä tuli:
futomaki huitlacoche - sienimakeja arzua-juuston kera (huitlacoche on maississa kasvava sieni, joka on oikeastaan tauti mutta ilmeisesti sieni on myös suurta gourmetherkkua... joka tapauksessa hyviltä maistuivat..). Hinta oli lähes 18 euroa mutta setissä oli 8 makia. Hintansa arvoinen.

Ja viimeisessä setissä tuli vielä:
nigiri de huevo codorniz con trufa - viiriäisenmunaa tryffelipaten kera
Myös nämä vajaa 10 euroa / 2 kpl ja maistamisen arvoisia.



Jälkiruokana jaoimme kahdeksan rakenteen suklaa-jälkiruoan, joka maksoi reilut 13 euroa. Oli ihan ok mutta ei kuitenkaan mitään ihmeellistä. Ensi kerralla ehdottomasti testaamme jotain muuta, esim. passionhedelmä-sorbettia saken kera.


Koko lasku oli reilut 135 euroa, sisältën pari lasia viiniä, yhden virvoitusjuoman ja vettä kahdelle. Mielestämme varsin kohtuuhinta sillä ruoka oli erittäin maukasta ja laadukasta ja saimme vatsat täyteen. Ravintolalla on myös yksi michelin-tähti, joten senkin puolesta hintansa arvoinen. Ja sitä paitsi Madridissa hinnat ovat muutenkin korkeammat kuin esim. meillä kotona Kanarialla. 

Tänne todennäköisesti palaamme vielä! Kabuki-ravintoloita on tällä hetkellä kolme kappaletta.  Vanhin on Avda. Presidente Carmona-kadulla, hienostunein on Wellington-hotellin yhteydessä (hinnoissa myös vähän extraa) ja kolmas Teneriffalla, hotelli Abaman yhteydessä. Ehkäpä seuraavaksi suuntaamme sinne sillä elokuulle olemme suunnitelleet parin päivän visiittiä Teneriffalle. Kunhan nyt ensin tältäkin reissulta pääsemme kotiin... 

Viimeinen lomapäivä Madridissa meni shoppailessa (täytyihän alennusmyynnit käydä tarkistamassa ja jotain löytyi mukaankin...), perheen kanssa lounastaessa läheisessä italialaisessa ravintolassa sekä pikavisiitillä ystäväperheen luona. Illalla olikin edessä laukkujen pakkaus ja ajoissa nukkumaan, sillä keskiviikkona lento Suomeen lähtee aamuvarhaisella. 

Adios Madrid! Matka jatkuu Suomeen...