tiistai 14. lokakuuta 2014

Tapaaminen Kian opettajien kanssa ja muita Montessorijuttuja

Tänään meillä oli Kian koulussa lukuvuoden ensimmäinen tapaaminen opettajien kanssa. Eli kyseessä on siis henkilökohtainen tapaaminen vanhempien ja opettajien kesken ja näitä tapaamisia on kaikkiaan kolme kappaletta lukuvuoden aikana. Yksi näin lukuvuoden alussa, toinen puolivälissä ja kolmas sitten lukuvuoden lopussa. Nämä tapaamiset kestävät yleensä noin 1.5 tuntia eli varsin hyvin tälläkin kertaa ehdimme jutella läpi kaikki kouluun liittyvät asiat.

Toki tapaamme opettajia päivittäin kun viemme ja haemme Kian koulusta ja silloin yleensä vaihdetaan pikaisesti päivän kuulumiset ja tarvittaessa opettajat kommentoivat asioista, joita on tullut esille. Tällaisia on esim. tilanteet, joissa on sattunut jotain poikkeavaa, jos lapselle on esitelty uusia työvälineitä, jos opettajat kokevat että jotain asiaa kannattaa harjoitella kotosalla tmv. Eli ei odoteta seuravaa tutoria-tapaamista vaan asiat ja ongelmat tuodaan kyllä heti esille. Lisäksi opettajat ovat luoneet whatsapp-ryhmän lasten vanhemmille eli sitäkin kautta pysytään perillä koulun asioista. Ja tarvittaessa viestittelemme whatsappin kautta myös ihan privaatisti. Eli kommunikaatio pelaa todella hyvin koulun ja kodin välillä. Itse asiassa kertaakaan ei ole ollut sellaista tunnetta, että kaipaisin enemmän tietoa jostain asiasta tai että jokin kouluasia vaivaisi eikä siihen saisi selvyyttä. Avoimuus on yksi koulun periaatteista.

Koulua on takana nyt reilu kuukausi ja jo sinä aikana ryhmä on hioutunut hyvin yhteen. Kuulemma paremmin kuin mitä vuosi sitten eli uudet oppilaat (puolet ryhmästä uusia) ovat sopeutuneet mukaan todella loistavasti. Tämä on helpottanut työskentelyä valtavasti. On ollut kiva nähdä, että Kiakin on ystävystynyt jo monen uuden lapsen kanssa vaikka tosin parhaat ystävät ovat niitä, jotka ovat jatkaneet viime vuodesta. Itse asiassa opettajat kommentoivat neidin "paras ystävä" -ilmiöstä eli  koulussa on yksi erottamaton ystävä ja heistä on todellakin tullut tiivis pari. Mielekiintoista sikäli, että tämä tyttö on itse asiassa kaksostyttö ja molemmat siskot ovat samalla luokalla Kian kanssa. Vielä viime vuonna Kia oli vähän kuin kolmas pyörä näitten siskosten jutuissa mutta nyt siis Kia ja toinen tytöistä ovat muodostaneet tiiviin ystävyyssuhteen. Itse asiassa opettajat olivat sitä mieltä, että vähän turhankin tiiviin sillä touhuihin ei aina mahdu muita mukaan ja neidit kulkevat joka paikkaan käsi kädessä. Myös työskentely tapahtuu koko ajan vähintään vierekkäin mutta mielellään yhdessä. Mutta tämä vaihe on kuulemma täysin normaali ja toki Kia touhuilee koulussa myös muidenkin lasten kanssa.

Kognitiivisesti opettajat ovat erittäin tyytyväisiä Kiaan eli neiti on vähintään omalla tasollaan tai joissakin asioissa jopa edellä. Tosin tällä hetkellä ei kuulemma työskentely innosta kuin muutamalla eri osa-alueella. Mutta tämä on kuulemma täysin normaalia sillä eri herkkyyskaudet vaihtelevat ja kiinnostus asiohin sen mukaan.

 Tämä kuva on itse asiassa jo viime syksyltä, jolloin vielä opeteltiin mm. takin ripustamista henkariin
                                     

Koulun alkaessa opettajat olivat huolissaan kielellisestä puolesta sillä Kialla oli menossa kiinnostusvaihe englantia kohtaan ja hän halusi harjoittaa sitä koko ajan. Mutta koulussa se ei tietenkään onnistunut kovin hyvin sillä muut lapset eivät käytännössä puhu englantia. Ja meni hetki ennen kuin neiti ymmärsi tämän faktan ja vaihtoi koulukieleksi jälleen espanjan. Tällä hetkellä englantia on koulussa lisätty ja toinen opettajista puhuu valtaosan päivästä englanniksi. Eli neiti pääsee siis myös englantia harjoittamaan koulussa. Itse emme olleet missään vaiheessa tästä huolestuneita, sillä tiesimme että Kialla ei ole mitään ongelmia kommunikoida espanjasi (eikä myöskään suomeksi) ja nykyään homma hoituu myös englanniksi. Ja nyt tapaamisessa opettajat myös vahvistivat, että kielen kanssa ei ole minkäänlaisia ongelmia vaikka kolmikielisessä ympäristössä neiti kasvaakin.

Kaiken kaikkiaan tapaaminen sujui siis mukavasti eikä opettajilla ollut juurikaan mitään negatiivista sanottavaa. Saimme myös muutamia hyviä vinkkejä, että mitä voimme tehdä kotosalla ja miten organisoida Kian tilat kotona vielä paremmin. Olimme nimittäin etukäteen ottaneet valokuvia kaikista Kian leikkitiloista ja näin saimme parit hyvät vinkit siihen, että miten voimme tehdä asiat vielä paremmin kotosalla. Joten nämä ideat lähtevät heti toteutukseen! Niistä myöhemmin oma postauksensa kunhan olen saanut nurkat kuntoon..

Montessorimenetelmässä suositellaan, että kotona lapsen välineet järjesteltäisiin mahdollisimman samana tapaan kuin koulussa. Eli käytännössä niin, että jokaisella tavaralla ja asialla on oma paikkansa. Ja tavarat palautetaan aina omille paikoilleen. Kialla on erikseen Montessori-tyyliin sisustettu tila alakerrassa, jonne olemme hankkineet välineitä ihan valmiina mutta paljon myös olen kehitellyt itse. Tämä tila käytännössä "elää" koko ajan sillä taitojen kehittyessä pitää myös välineitä vaihtaa. Myös herkkyyskaudet sekä kiinnostus eri asioihin vaikuttavat siihen, että mitä asioita kannattaa laittaa esille. Esim. tällä hetkellä palapelit eivät kiinnosta Kiaa yhtään mutta kirjaimet, sanat ja kaikki niihin liittyvät sitäkin enemmän. Tästä syystä näitä välineitä olemmekin lisänneet viime aikoina. Ja lisää pitää myös kehitellä.  Esim. koulussa yksi tämän hetken suosikeista on kirjain-laatikko, jossa jokaisen kirjainluukun sisällä on asioita ja esineitä, jotka alkavat kyseisellä kirjaimella.

Jotain tämän tyylistä haluaisin kehitellä myös kotiin.


Tällä hetkellä meillä on käytössä hiekkapaperikirjaimet, joiden avulla Montessoriluokissa aloitetaan kirjaimiin tutustuminen. Lapset eivät opettele itse asiassa kirjaimia vain foneemeita eli äänteitä. Ja samalla sormilla jäljentävät nämä kirjaimet.


Sitten kun kirjaimet ovat jo tuttuja, siirrytään vaativampiin tehtäviin. Mutta esim. kirjoittamaan oppiminen tule vasta myöhemmin. Montessorin mukaan vaatimukset kirjoituksen onnistumiseksi ovat kolmisormiote, kevyt käsi ja vakaa käsi. Montessoriluokissa on paljon välineistöä, joilla lapset työskentelevät jo aikaisemmin, ennen kirjoittamisen harjoitelua. Näitä ovat ennenkaikkea erilaiset nuppivälineet, sillä ne tarjoavat jatkuvaa harjoitusta kolmisormiotteeseen.

Kirjoitusharjoitusta on myös piirtäminen, joka on lapsen luonnollinen tapa harjoitella kynän käyttöä. Piirtämisen tueksi Montessorivälineistössä on metallimuodot, joiden avulla lapsi harjoittelee tärkeitä myöhemmin kirjoittamisessa tarvittavia taitoja. Nämä muotit olivat keväällä vielä ahkerassa käytössä mutta nyt kiinnostus niihin on lopahtanut täysin ja neiti haluaa jo harjoitella ihan kirjaimien kirjoittamista. Tästä syystä olemme laittaneet kirjaintaulut seinälle ja niistä neiti voi sitten itse ottaa mallia kirjoittamiseen.




Montessoriluokissahan ei ole perinteisiä leluja vaan kaikki välineet ovat nimenomaan Montessori-työskentelyyn tarkoitettuja välineitä. Ja kaikella välineistöllä on yhteisiä ominaisuuksia:

- toiminnan tulee olla mielekästä ja vastata lapsen tarpeita
- välineet muodostavat eheän toimintakokonaisuuden
- välineistö etenee yksinkertaisesta vaikeampaan ja työskentely etenee vaikeusasteittain siten että lapsi kohtaa vain yhden uuden asian kerrallaan. Välineistön avulla lapsi pystyy etenemään oman kehitystahtinsa mukaisesti.
- välineitä on yksi kutakin, jotta lasten suoritukset eivät rinnastuisi toisiinsa. Näin lapsille opetetaan myös kärsivällisyyttä.
- useimmat välineistä ovat "itsekorjaavia" eli lapsi huomaa itse virheensä ja mahdollisuuden keksiä ratkaisu itse. Näin välineet antavat onnistumisen elämyksiä.

Välineistö ryhmitellään aihepiireittän: arkipuuhat, aistien kehittäminen, äidinkieli, matematiikka sekä kulttuuri. Ja ne jakavat luokan loogisesti eri työskentelytiloihin aihepiirinsä mukaisesti. Luokista löytyy aina pöytiä ja tuoleja mutta paljon on myös työskentelyä lattialla.


Arkipuuhat: 
Tavallisia arkisia askareita, joissa tavoitteena on kehon hallinan saavuttaminen, silmän ja käden yhteistyö ja kokonaisuuksien suorittaminen. Oleellista ei ole lopputulos vaan toiminta. Näistä hyllyistä löytyy mm. erilaisia lajittelukulhoja, joissa siirretään esineitä lusikoiden ja pinsettien avulla. Tai vaikkapa vettä kulhosta toiseen. Lisäksi tehtävät voivat olla ruoanlaittoon liittyviä - voin levittämistä leivälle, hedelmien ja vihannesten paloittelua, mehun valmistajista jne. Myös ihan arkipäiväiset asiat kuten pyykkien levittäminen kuivumaan, siivoaminen, lautasliinojen taittelu, pöytien kattaminen jne. kuuluvat luonnollisesti näihin arkipäivän tehtäviin. 



   

Aistivälineet:
Nämä ovat aistien (näkö, kuulo, tunto, haju, maku ja kehoaisti) antaman tiedon tutkimisen mahdollistavia välineitä. Myös geometrian välineet kuuluvat näihin alle 6-vuotiailla. Aistivälineet valmistavat lasta matemaattiseen ajatteluun. Suurimmassa osassa lapsi joko erottelee, luokittelee ja muodostaa samanlaisia pareja eri aistejaan käyttämällä.

Alkuvaiheessa lajittelutehtävät voivat olla esim. eriväristen asioiden lajittelua värien mukaan, erilaisten eläinten lajittelua lajien mukaan jne. Sitten rakennetaan vaaleanpunaista tornia, tutustutaan perusmuotoihin (kolmio, ympyrä, neliö, suorakulmio jne), opetellaan tunnistamaan erilaisia pintoja, tunnistamaan väripareja, hajupareja ja erilaisia painoja. Myöhemmin tulevat geometriset muodot, kolmisivuinen pyramidi, kartio, nelisivuinen pyramidi, soikio jne. 

Äidinkieli:
Kielivälineet tukevat ja rikastuttavat lapsen kielellistä kehitystä. Tärkeintä on monipuolinen sanavarasto ja sujuva puheilmaisu. Mutta välineet havainnollistavat myös kielen rakenteen oppimista. Luokasta löytyy myös lukunurkkaus, jossa on aina lapsille kirjoja luettavaksi. Ja lisäksi opettajat lukevat päivittäin myös lapsille niin loruja, runoja kuin tarinoita. 

Matematiikka:
Lapsi oppii peruskäsitteitä: määrän, numerot jne. Lukumäärien opettelu aloitetaan konkreettisesti aistikokemusten ja toiminnan kautta. 

     


Kulttuuri:
Tätä aluetta Montessori kutsui maailman esittelyksi ja siihen kuuluvat niin biologia, maantieto, historia, kuvataide, musiikki ja tieteen kokeilut. Lapsi voi alkuvaiheessa esim. hoitaa kasveja ja eläimiä, tutkia kuvakorttien avulla niiden kehitystä ja rakennetta. Hän voi perehtyä maapalloon ja karttapalapeleihin. Tämän osa-alueen kautta lapsi saa kokemuksia omasta roolistaan osana luontoa ja kulttuuria. Näin tuetaan lapsen maailmankuvan rakentumista. 

Kuvataide, musiikki ja biologia ovat olleet esillä Kian luokassa jo viime vuonna kuten myös kalenterinurkkaus, jossa päivittäin käydään läpi tietyt asiat: monesko päivä on menossa, mikä kuukausi, mikä viikonpäivä, mikä vuodenaika, minkälainen on sää jne. Mutta nyt luokkaan on tuotu myös lisää historian ja maanteidon välineitä, jotka on tarkoitettu lähinnä ryhmässä jatkaville lapsille. Uusille lapsille näitä ei vielä esitellä sillä ensin heidän on saatava perusasiat kunnolla haltuun. 
Näihin biologian, maantiedon ja historian asioihin kuuluvat mm. elollinen ja eloton -termien ymmärtäminen, eri ruumiinosien tunnistaminen, erilaiset karttapallot ja kartat, luontoaiheiset palapelit, kello ja ajankäsitys jne. 

 

Oli todella mielenkiintoista taas nähdä ja kuulla, että missä vaiheessa koulussa oikein mennään. Ja tietoa nimenomaan siitä, että miten neiti koulussa käyttäytyy, toimii, työskentelee jne. Nämä henkilökohtaiset tapaamiset ovat kyllä todella arvokkaita. Monesti sitä toivoo, että voisi olla joskus kärpäsenä katossa, jotta pääsisi seuraamaan luokan tapahtumia ihan elävässä elämässä mutta onneksi mitään online-kameroita ei sentään luokkaan ole asennettu. Kuten olen jossain päiväkodeissa täällä kuullut olevan. Itse luotan kyllä siihen, että mitä opettajat meille kertovat. Ja tietysti mitä Kia meille kertoo. 

Paljon tuli taas uutta tietoa välineistä ja yleensäkin lisää tietoa monista Montessori-menetelmän jutuista, Itse en ole asiaa missään opiskellut vaan tietoa on tullut paljon lukemalla omatoimisesti, osallistumalla koulun järjestämiin koulutuksiin, opettajien avustuksella jne. Ja lisää haluaisin myös koko ajan oppia. En tiedä, että olisiko itsestäni enää tässä iässä Montessoriopettajaksi tai ohjaajaksi opiskelemaan mutta uusia asioita on aina mielenkiintoista opetella. Varsinkin kun sitä tietoa pystyy sitten hyödyntämään oman lapsen kasvatuksessa. 

Hyvillä mielin siis jatkamme koulunkäyntiä. Tärkeintä on se, että Kia viihtyy ja nauttii koulussa olosta. Ja me vanhemmat voimme olla rauhallisin mielin, että Kia on hyvissä käsissä. 

Ensi viikolla on sitten tiedossa pieni "breikki" koulunkäyntiin sillä suuntaamme muutamaksi päiväksi Madridiin ja sieltä vielä Fuerteventuralle. Ensin vähän mietin sitä, että voiko koulusta olla heti pois kun takana on kuitenkin vasta 1.5 kk mutta toisaalta... Kiahan on vasta 3-vuotias joten eihän se elämä voi vielä pelkkää koulua ja oppimista olla. Ja sitä paitsi lomilla oppii myös paljon asioita - sellaisia, joita koulussa ei voi edes opettaa. Joten lentoliput ja hotellit on jo varattuna... 






 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti