torstai 31. maaliskuuta 2016

Karkkihiirenä Kanarialla

Kun vietin ensimmäisiä vuosia täällä Kanarialla, tarkemmin sanottuna 2000-luvun alussa Fuerteventuralla, ei ollut karkkihiiren elämä kovinkaan helppoa. Tuohon aikaan meidän pikkukylästä löytyi pari ruokakauppaa ja karkkihyllyt eivät kauheasti notkuneet. Itse asiassa niitä melkeinpä piti etsimällä etsiä - valikoima ei siis ollut kummoinen. Ja se koostui lähinnä mauttomista espanjalaisista makeisista, jotka eivät sen kummemmin maistuneet miltään  muulta kuin sokerilta - oli väri sitten sininen, vihreä tai punainen. Muistan sen juhlapäivän kun kävimme parin päivän visiitillä Teneriffalla, josta löytyi ihan oikea Haribon pikkukauppa ja siellä oli irtokarkkeja! Niitä sitten ostettiin pussikaupalla myös tuliaisiksi saaren muille suomalaisille. Samaten sukulaisten Suomesta tuomia karkkituliaisia jaettiin ystävien kesken. 

Saaren parhaimmat karkkitarjonnat löytyi saaren eteläosasta, sillä se oli saksalaisten valtaamaa aluetta joten jonkinlaisia salmiakkeja saattoi sieltä löytää. Parhaimpina maistuivat ns. kissakarkit tai suolakalat, joskin jälkimmäisiä oli tarjolla harvemmin. 






Mutta myös muut saman merkin karkit kelpasivat noiden vuosien aikana. Esim. Tappsyihin tuli pieni riippuvuussuhden yhden talven aikana kunnes kiintiö sitten tuli jonain päivänä täyteen enkä sen jälkeen ole tainnut ostaa pussin pussia. 




Pikkuhiljaa kylämme kasvoi ja "kehittyi" - jopa pieni karkkikauppa avattiin jossain vaiheessa. Ja vielä meidän kotikadullemme! Siellä tulikin vierailtua melko ahkerasti - etenkin sunnuntaisin, joka usein oli vapaapäivämme. Siellä valinnanvaraa oli jo enemmän mutta valitettavasti edelleen kaikki sitä samaa mautonta linjaa. Mutta paremman puutteessa nekin kelpasivat. 

Vuosi 2005 oli merkittävä sillä silloin avattiin naapurisaari Lanzarotelle Ikea ja näin tarjolla oli vihdoin myös skandinaavisia karkkeja. Niitä käytiinkin ostamassa (muiden ostoksien lisäksi) ainakin pari kertaa vuodessa. Ehkä vähän useamminkin... Meillä oli jopa jossain vaiheessa retki Lanzarotelle, joka oli nimeltään Lanzarote shopping! Kerran jopa huijasimme bussikuskin viemään meidät tuolla retkellä Ikeaan sillä varjolla, että jotkut asiakkaat halusivat sinne ostoksille. Tosiasiassa ne "asiakkaat" olivat vanhempani, jotka olivat retkibussin mukana. Ja miten sattuikaan, että juuri tuolla retkellä oli kohteemme molemmat oppaat retkeä vetämässä :-) No, onneksi bussikuski ei ollut mikään tosikko ja vietti ihan mielellään tauon Ikeassa sen sijaan, että olisi pitänyt hengailla ostoskeskuksessa pari tuntia. Silloin tosiaan kävimme ostosretkellä Lanzaron Biosfera-ostoskeskuksessa, koska Fuerteventuralla ei ollut ostoskeskusta eikä juuri muitakaan kauppoja. 




Vuosi 2009 oli sitten seuraava merkittää vuosi sillä silloin avattiin Fuerteventuralla ensimmäinen Lidl ja sen myötä saimme myös joskus ostettua tuttuja herkkuja. Lidlillä taisi olla kerran, pari vuodessa ns. skandinaaviset ruokaviikot ja silloin oli myynnissä esim. ruisvarrasta ja turkinpippureita. Niitä sitten hamstrattiin kassikaupalla kotiin ja viimeiset salmiakkipussit taisivat kuukausien kuluttua olla jo aika tahmaisia mutta kelpasivat edelleen. 

Hiljattain Lidl myi "suomalaista" lakritsia, joka todellakin maistui aivan Pandan lakulta. 



Mutta vähitellen sitä makuaisti kai jotenkin mukautui ja loppujen lopuksi salmiakki on jäänyt kokonaan pois karkkihiiren valikoimista. Ja nykyään nuo espanjan mauttomat karkitkin maistuvat silloin tällöin. Vaikka nykyään olisi ihan suomikarkkejakin tarjolla! Nimittäin täällä nykyisellä kotisaarella Gran Canarialla on tarjolla suomalaisia karkkipusseja melkein kaupassa kuin kaupassa - etenkin täällä saaren eteläosassa. Las Palmasissa en niitä kauheasti nähnyt mutta en kyllä etsinytkään. 

Nykyään Haribon karkkeja, jopa irtokarkkeja, saa lähes kaikista kaupoista. 



Nykyään irtokarkit ja salmiakit ovat hävinneet lähes täysin karkkihiiren ostoslistalta mutta tilalle on tullut suklaa. Ehkä johtuu siitä, että tytär ja puoliso ovat melkoisia suklaanystäviä joten vähitellen itsekin olen oppinut pitämään suklaasta. Ennen Fazerin suklaa saattoi säilyä kuukausia kaapissa sillä se ei 10 vuotta sitten todellakaan kuulunut suosikkeihin. Toisin on nykyään. 

Tosin suklaavalikoimakaan ei ole kummoinen täällä Espanjassa. Toki täältä löytyy tyypilliset Mars, Snickers, Milka, Nestle ja Toblerone sekä espanjan omat merkit. Mutta eiväthän ne tyydytä suklaanälkää samoin kuin vaikkapa Pandan suklaarusinat, Pätkis tai Maraboun minttusuklaa.



Ja esim. suklaakonvehteja täällä on tarjolla käytännössä Nestlen Caja Roja ja jokunen muu yhtä tylsä versio. Joten joulun aikaan voi vain unelmoida Pandan juhlapöydän konvehdeista... Ellei sitten joku satu tuomaan niitä tuliaisiksi! Meidän perheessä tuo boxi tyhjenee parissa päivässä - pikkuneiti syö ne, joissa on jotain kovaa täytettä, itse syön kaikki "valuvat" kuten pehmeän kinuskin ja minttusuklaan ja isäntä puolestaan loput. 


Tänään muuten bongasin uuden lempparisuklaan, jota sattumalta löytää joka kaupasta. Milkan Oreo-suklaa. Nam. Vetää vertoja jopa entiselle suosikille eli Fazerin joulusuklaalle (jota ei itse asiassa taideta enää edes myydä). 
Ehkäpä huomenna pitää testata tuo patukka uudelleen - ihan vain varmuuden vuoksi :-) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti