maanantai 14. maaliskuuta 2016

Suomi-koulussa: Pääsiäinen

Tällä kertaa ohjelmassa oli pääsiäinen, jota itse asiassa vietetään vasta ensi viikolla mutta kävimme teemaa läpi jo näin etukäteen sillä pääsiäisen aikaan meillä ei ole opetusta. Monet perheet suuntaavat pääsiäislomalla Suomeen eli kouluvuosi pyritään aina suunnittelemaan niin, että pääsiäisviikolla ei olisi Suomi-koulua. 

Espanjalaiset ja suomalaiset pääsiäistraditiot ovat hyvin erilaisia joten aiheesta riittää paljon ihmeteltävää pienille ihmisille. Täällä ei koteja koristella pääsiäismunilla, rairuoholla tai suklaamunilla. Ei syödä mämmiä eikä käydä virpomassa. Mutta espanjalaista pääsiäistä vietetäänkin enemmän katolisen kirkon perinteiden mukaisesti eli tyypillisiä ovat mm. pääsiäiskulkueet, joissa kuljetetaan pyhimysten kuvia. Monille kyse on nykyään enemmän kansanjuhlasta kuin uskonnollisuudesta mutta toki on myös paljon niitä, jotka herkistyvät pyhäinkuvien saapuessa ja haluavat koskettaa niitä. 

No, yhteistä Suomessa ja Espanjassa on se, että åääsiäinen on niin suuri juhla, ettei sen viettoon riitä kaksi eikä kolmekaan päivää, ei edes kokonainen viikko. Pääsiäisen juhlajakso on nimittäin kolme kuukauden mittainen. Jo kevättalvella laskiaisena alkaa pääsiäisen odotus ja pääsiäispyhiä riittää aina kesän kynnykselle saakka.

Pääsiäistä sanotaan liikkuvaksi juhlaksi koska sen ajankohta vaihtelee vuodesta toiseen. Esim. jouluaatto on joka vuosi aina joulukuun 24.päivä mutta pääsiäisen aika vaihtuu joka vuosi. Sen ajankohta lasketaan vuosittain kevätpäiväntasauksen ja kuun kierron mukaan. Kevätpäiväntasaukseksi sanotaan sitä hetkeä, jolloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät. Sen jälkeen päivät maapallon pohjoispuolella pitenevät ja yöt lyhenevät niin, että juhannuksena Suomessa ei esim. ole yötä lainkaan. Pääsiäisen ajankohdan laskeminen ei ole mikään helppo juttu mutta onneksi tähtitieteilijät tietävät tarkalleen, miten se tehdään. He tutkailevat kaukoputkilla taivaankappaleita ja tekevät monimutkaisia laskutoimituksia ja näin he pystyvät määrittelemään oikean ajankohdan.

Pääsiäistä vietetään aina keväällä ja näin sen viettoon liittyy paljon keväisiä juttuja. Silloin lumet jo sulavat kovaa vauhtia, muuttolinnut saapuvat vähitellen takaisin Suomeen, aurinko kipuaa jo korkealle ja lämmöllään alkaa herättää luontoa .Monissa kodeissa tuodaan pääsiäisenä koivunoksia ja pajunoksia sisälle, sillä lämpimässä niihin puhkeaa nopeasti lehtiä ja pajunkissoja. Näitä oksia on tapana koristella ja näitä kutsutaan virpomisvitsoiksi. Palmusunnuntaina pääsiäisnoidiksi pukeutuneet lapset kulkevat sitten taloissa vitsomassa:

Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle. 

Meilläkin oli tänä vuonna Suomi-koulussa askarteluvuorossa virpomisvitsojen teko sekä tietysti virpomisharjoittelu. Osa koristeli myös pääsiäismunia. Rairuohoa emme tänä vuonna istuttaneet sillä siemeniä emme muistaneet hankkia etukäteen. Täällä kun ei niitä myydä.. Eli jos haluamme ensi vuonna istuttaa niin siemenet pitää hankkia joltain Suomi-reissulta jo etukäteen.

Pajunkissatkin ovat täällä harvinaisuuksia eli jouduimme askartelemaan vitsamme sitruunapuunoksista. Mutta hyviä tuli niistäkin pienellä "tuunauksella" eli pajunkissat askartelimme valkoisesta piippukrassista :-) Mutta toki lapset pääsivät näkemään myös aidon version sillä kukkakaupoista pajunoksia satunnaisesti löytää. Etenkin joulun aikaan niitä myydään. Mutta hinta on aika huikea - yks oksa maksaa 2-2.50 €. Eli meidän koulun budjetilla ei sellaisia lapsille hankita... 

 


Pääsiäismunien koristelu on aina myös suuri menestys eikä haittaa vaikka munat olivatkin styroksista tehtyjä. Täällä nimittäin pitää etsimällä etsiä jos haluaa löytää valkoisia munia!! Tällä kertaa jäi aidot ostamatta mutta onneksi kiinalaisesta (eli kiinalaisten pitämistä sekatavarakaupoista) niitä saa neljä kappaletta alle eurolla. 

Tällä kertaa päivän ohjelma oli enemmän tekemistä kuin istumista sillä viime kerrat olemme viettäneet enemmän sisätiloissa. Nyt siis leikimme, lauloimme, askartelimme ja tansseimme. Etenkin tiputanssi sai suuren suosion! 


Pelasimme myös noitakattila- hippaa, munankuljetusviestiä, ankkajuoksu- ja pupuloikkakisaa. Hauskaa oli ja jopa isoimmat osallistuivat innolla leikkeihin ja peleihin. 





Toki myös teimme muutamia juttuja sisällä eli luimme hauskan pääsiäissadun sekä isommat kirjoittelivat suomeksi erilaisia pääsiäiseen liittyviä sanoja. 


 

Ja loppuhuipennus tietysti oli pääsiäismunien etsintä eli pääsiäispupu oli tuntien aikana käynyt piilottamassa koulun piha-alueella suklaamunia, joita lapset sitten pääsivät etsimään. Ensin pienet, sitten vähän isommat ja lopuksi kaikista isoimmat. Eli haastetta jokaiselle - pienet saivat etsiä ne helpoimmat paikat ja isoimmille taas jäivät ne kaikista vaikeimmat eli munia todellakin piti ihan "etsiä". Ensi vuonna ehkäpä askartelemme oikein kartat, joihin munat merkitään rasteina ja niiden avulla pitää sitten etsiä. Vähän lisähaastetta ja suunnistusharjoitusta. 


 

Kiva päivä ja lapset tykkäsivät taas kovasti. Ensi viikolla lapsilla on myös normaalista koulusta lomaa eli pieni kevättauko ennen kuin otetaan loppukiri lukuvuoden loppuun. 
Meillä Suomi-koulu jatkuu huhtikuun 2.päivä ja silloin meillä onkin vuorossa käsityöpäivä. Ohjelmassa on erilaisia käsityöpajoja lapsille - tarjolla niin puutöitä, ompelukone-ajokortin suorittamista ja sormivirkkausta. Eli luvassa lapsille vähän erilaisia kokemuksia sillä näitä taitoja he eivät pääse täällä kouluissa harjoittamaan. Käsitöitä kun ei Espanjan kouluissa opeteta ollenkaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti